Sairastelua

Olen nyt keskiviikosta asti ollu kipeänä ja taas sellainen olo, että kuume yrittää nostaa päätään uudelleen. Rupeaa huumori hiljalleen loppumaan tämän olotilan kanssa. Eilen illalla piti heilutella peittoja ja tätä pitäisi jatkaa seuraavan viikon ajan, jolloin oletettu ovulaatio olisi tapahtumassa.

Juttelin ystävän kanssa eilen puhelimessa. En ole kertonut hänelle lapsentekoyrityksestä, enkä keskenmenosta. Tiedän, että hän odottaa kuin kuuta nousevaa, että ilmoitamme raskaudesta. Tosin kuten muutkin läheiset, niin tätä ilmoitusta ei tule tapahtumaan kuin pakon edessä. Eli jos joku tajuaa että raskaus on tapahtunut. Ystäväni ilmoitti tietävänsä jo, mitä on meidän vauvalle tekemässä ja mun teki mieli tuossa vaiheessa todeta, että mistä sitä tietää jos ei voida koskaan saada edes lapsia.

Kuten olen jo aiemmin täällä kirjoittanut, niin mulla on pelottavan vahva tunne tuosta, ettei voida saada lapsia. Että jotain on nyt tuon kaavinnan jälkeen vialla, tai että meidän geenit ei vaan toimi ja raskaudet keskeytyy jatkossakin. Ja nyt, kun olen saanut ilmeisesti jonkinlaisen ruokamyrkytyksen niin mitä sit, jos vaikka nyt raskautuisi ja on se bakteeri vielä elimistössä, niin keskeytyykö raskaus sen takia jo alkuunsa. En haluaisi enää tuota, että keskenmeno keskeytyy ja joutuisi käymään taas tuon kaiken rumban uudelleen läpi:(

Vauvan aktivointi tv-ohjelmilla

kaveri oli laittanut faceen kuvan 0,5v vauvastaan jonka naamataulun eteen oltiin laitettu kännykkä, jossa pyöri lastenohjelmat. Lapsi oli vanhempansa kanssa ulkoilemassa, vaunuissa ja sille tungetaan naaman eteen kännykkä, ettei sillä tule aika pitkäksi. Voi kiasus... Sain pidäteltyä itseni ja olla kommentoimatta tähän kuvaan, mutta pakko avautua täällä. Jos vauvasta asti opetetaan tuohon, että kokoajan pitää olla äksöniä ja teeveetä nokan edessä, niin onnea vaan noillekin vanhemmille, kun lapsi kasvaa isoksi. Miksi ihmisille tuottaa vaikeuksia antaa lapsen välillä ihan puhtaasti tylsistyä? Jos ollaan ulkona kävelemässä, niin onko sille lapselle pakko tunkea jotain lastenohjelmaa naaman eteen, eikö sen voisi antaa vaan ihmetellä ulkomaailmaa  - varsinkin tällein plussakeleillä ja kehittää aisteja luonnollisesti.
Katsoin aikoinaan tutkimuksen lapsista, jotka on istutettu tv:n äärelle vauvasta alkaen. Lapsi olisi hyvä pitää teeveestä erossa vähintään 3ikävuoteen asti, jotta sen aivot eivät mene siihen modeen, että normaalit asiat tuntuvat liian hidastemposilta, ja kyllästytään nopeasti ympäristöön, joka ei vastaa sitä mitä teeveessä näytetään. Ei mikään ihme, että pienet lapset on ihan hirveän villejä ja levottomia, kun ne totutetaan kaikenmaailman nopeatempoisilla ja väkivaltaisilla piirretyillä, eikä niiden anneta tylsistä välillä. Kokoajan pitäisi olla tekemistä, tai sitten ollaan kuolemassa tylsyyteen. En muista ikinä valittaneeni lapsena, että on tylsää. Aina olen keksinyt tekemistä, eikä siihen todellakaan ole kuulunut televisio vaan luonto ja mielikuvituksella kehitellyt leikit.

Jos joskus saan lapsia, niin yhtenä tavoitteena on se, että en istuta niitä teeveen äärelle vaan passitan ne pihalle leikkimään ja tekemään majoja ja muita kehittäviä leikkejä.

Päivän tuntemukset

kohdunkaulaa/suuta mikä nyt onkaan, on nipistellyt menkkojen alkamisen merkiksi. Bussissa tuntui jo siltä, että menkat olisi alkaneet, mutta vielä ei ole näkynyt vuotoa. Positiiviselta kantilta ajateltuna, niin ainakaan ei tarvitse vältellä seuraavaan reiluun viikkoon alkoholia, joten jouluruoan kanssa voi nauttia lasillisen tai pari punaviiniä.

Jouluvalmisteluita

Seuraavien kuukautisten pitäisi alkaa ensi viikolla, ja todennäköisesti alkavatkin. Ei minkäänlaisia raskausoireita. Nännit ja tissit tuntuivat hieman turvonneilta perjantaina, mutta turvotus on jo kaikonnut.
Talo on jo saanut osansa joulukoristeista, enkä jaksa odottaa että saamme tänne joulukuusen. Se onkin jo talon alla sulamassa ja ensi viikolla pääsen koristelemaan sen. Joulu on kyllä ihanaa aikaa, vaikka ihanampaa se olisikin, jos olisi omia lapsia joiden kanssa se jakaa. Olisi niin ihanaa askarrella lapsille omat joulukalenterit - ei mitään kaupan valmiskalentereita vaan omaperäinen kalenteri, itsetehdyillä herkuilla, puuhastella lasten kanssa jouluaskarteluita, leipoa pipareita, käydä kaatamassa metsästä joulukuusi, tehdä jouluruokia, lämmittää joulusauna, availla lahjoja perheenkesken kynttilöiden valossa.

On vaan niin järjettömän voimakas tunne siitä, etten voi saada lapsia. Toivottavasti näin ei kuitenkaan ole.

Päivän tuntemukset

räkätautia (ja ilmeisesti kuumetta) puskee. Työkaverilla on angiina ja joku toinen pöpö ja olin hänen kanssa perjantaina pitemmän aikaa samassa tilassa, joten sieltä on tullut joku pöpö mulle. Tämän lisäksi mulla on kulmakarvassa ja kummankin sieraimen alla järjettömät perunat puskemassa pintaan. Tissit tuntuu normaaleilta, joten todennäköisesti viime kierrossa ei ole tärpännyt.

Kipeän lapsen palkitseminen herkuilla

valtaosa ei ymmärrä sitä, että sokeri aiheuttaa elimistössä tulehdustilan ja jos olet kipeä ja vedät sokeria sisältävää settiä, niin sä ruokit sitä pöpöä joka sun elimistössä jyllää. Jos lapsi ei suostu syömään ruokaa, koska on kipeä, niin miksi sen pitäisi antaa syödä jotain sokeripaskaakaan koska se vain pahentaa sitä elimistön epätasapainotilaa. Ei se lapsi voi olla kovin nälkäinen, jos ei kelpaa perus ruoka mutta herkut kelpaa. Tekisi lapselle vaikka marjapirtelön, jos se ei halua syödä perusruokaa.

Ihmisillä on nykyään myös ihan ihme käsitys kuumeesta, jos nousee vähänkään kuumetta niin heti pitää olla ottamassa lääkettä että se laskisi. Kuume on kehon oma puolustusmekanismi taudinaiheuttajia kohtaan. Jos sä pakotat elimistön taipumaan lääkkeillä sairauden edessä, niin sä teet aikamoisen karhunpalveluksen sille taudinaiheuttajalle. Kuumeen olisi hyvä antaa olla sen muutaman päivän, ennen kuin sitä aletaan laskee lääkkeillä normaalilukemiin. Okei, jos lapselle nousee joku yli 39asteen kuume, niin on ihan ymmärrettävää,että antaa lääkettä, mikäli ei saa lasta muutoin viilentymään. Missä vaiheessa lääketiede käänsi kuumeen sellaiseksi pahikseksi, joka pitää nujertaa heti alkumetreillä jo....aiemmin, kun on painotettu sitä, että se on puolustusmekanismi, joka tappaa ne taudinaiheuttajat. Ja nyt tarkoitan maltillista 38asteen kuumetta, nuo rajummat kuumeet ovat asia erikseen.

Pahoin pelkään, että lääketeollisuus tulee jatkossakin aivopesemään meitä hoitamaan vaivojamme turhilla lääkkeillä, sekä kehittelemään lisää vaivoja joihin olisi hyvä syödä lääkettä.

tuntemuksia

Väsyttänyt ihan järkyttävästi eilen ja tänään. Eilen nukuin reilun 9h yöunet, tunnin päikkärit ja vielä illalla vajaan puolen tunnin tirstat. Yöunet oli taas n.10h mittaiset ja koko päivän mennyt jotenkin puolihorroksessa. Eilen illalla ja tänään ollut myös kuumeinen olo. Tissit tuntuu tosin normaaleilta, eli tämä taitaa olla jotain alkavaa flunssaa tai jotain.

Ovis tuli ja ilmeisesti jo menikin

tai näin ainakin oletan, mikäli noihin pimppilimoihin on uskominen. Vähän harmittaa, että viikonloppuna tuli taukoa seksistä, viime viikon torstaina ja seuraavaksi vasta tämän viikon maanantai-illasta tuli harrasteltua seksiä. Seuraavien kuukautisten arvioitu alkamisaika 18-20.12 päiville. Edellisellä kerralla mulla tuli 11.päiväin tiennoilla tissikipuilua ja alavatsa-aristelua, joten mikäli jotain outoja tuntemuksia on ensi viikolla havaittavissa, voi alkaa jo ehkä elättelee toiveita. Ainakin jonkun artikkelin mukaan raskautuminen on "helpompaa" keskenmenon jälkeen, kun kohtu on jonkinlaisessa valmiustilassa.
Aamusta oli tuollaista kuvasarjan viimeisintä limaa havaittavissa: http://luomupimu.blogspot.fi/2011/11/ovulaatiolima-ja-muita-valkovuodon.html

Nyt pelaan kyllä varman päälle, enkä juo tippaakaan alkoholia ennen seuraavia kuukautisia! Mua niin ärsyttää viime raskauden alkussa se, että menin ryyppäämään koska en tiennyt raskaudesta, kun juon muutenkin todella harvoin alkoholia niin raskaus ihan varmasti keskeytyi tuon kännäilyn takia :(

ovulaation merkkejä

Eilen päivällä nippas munasarjoista ja illalla tuli "hedelmällistä limaa" mestoilta, joten sormet ristissä toivon että ovulaatio on tapahtumassa/tapahtunut.
Luulen, että miehelläni on suurempi hinku mun raskautumiseen, hän kun on nyt kovin innokkaasti noudattanut mun "olisi hyvä harrastaa seksiä vähintään joka kolmas, mielellään joka toinen päivä"-ohjeistusta ja ollaankin oltu vällyjen välissä joka toinen päivä.

Meillä on aika erikoislaatuinen suhde. Suhde on tasaantunut oikeastaan kunnolla vasta naimisiin menon jälkeen ja vielä enemmän sen jälkeen, kun mies ilmaisi vauvakuumeestaan. En vieläkään tajua, miten kestettiin meidän suhteen alkuaikojen vaikeudet, mutta jotenkin on sellainen tunne että meillä on jotain sellaista, mitä ei jokaiselta pariskunnalta löydy.
Nauratti hieman muutama kuukausi sitten mieheni kommentti, että hän jää aina vähän pitempään töihin jos tietää että mulla on ns. iltavuoro töissä, kun mitä hän kotona tekee jos en siellä ole. Mä olen itsekin aika kiiruhtamassa kotia, jos tiedän että mies on samoihin aikoihin siellä tai sitten viivyttelen, jos tiedän ettei hän siellä ole.Eikä me ees kyhjötetä toistemme kimpuissa 24/7, on vaan kiva olla kotona kun tietää että toinenkin on siellä, vaikka me kumpikin puuhaileekin omiaan ja iltaisin sitten röhnötetään sohvalla katsomassa telkkaria yhdessä. Ollaan kuitenkin oltu kohta sen 5v yhdessä, niin sen takia mua huvittaa tuo asia:D Suhteen alussahan tällaista on varmaan kaikilla...mutta 5v on kuitenkin jo aika pitkä aika jossa ehtii kyllästymään toiseen jo monesti.
Ja tällä viikolla, kun oltiin aloittamassa perinteistä tv-sarjamaratooniamme, niin mietin siinä ennenkuin ohjelma alkoi, että olisi kyllä kiva yrittää käyttää osa tästä tv-ajasta miehen kanssa vaikka lenkkeilyyn ja vartin päästä mies totesi, että pitäisikö meidän aloittaa juoksuharrastus:D Meillä on todella usein ihan samoja asioita mielessä, mutta tuo tämän viikkoinen oli jo koominen:D Ei olla juurikaan liikuntaa yhdessä harrasteltu, mieheni sitäkin vähemmän mitä itse.

Ahdistava tunne

Raskauden alussa oli sellainen tunne, että raskaus tulee menemään kesken ja heti keskenmenon kuultua on ollut sellainen tunne, että en voi saada lapsia. Tunne on lamaannuttavan voimakas ja todellinen.

Seuraavan ovulaation pitäisi tapahtua lähipäivinä:/

Enneunia?

Juteltiin mieheni kanssa perjantaina kotimatkalla siitä, että olisi ihan pirun näppärää jos saisi kaksoset - tytön ja pojan. Eikös mun ystävä sitten eilen soittanut ja kertonut nähneensä unta siitä, että saatiin kaksoset tyttö ja poika. O_o

En kyllä välttämättä tiedä, miten jaksaisin jos olisi kaksi ihan pientä vauvaa samaan aikaan hoidettavana, ensisynnynttäjänä:D

Voehan heikotus

Tänään ollut ihan jäätävä olotila. Menkat on suhteellisen runsaat eivätkä osoita vielä loppumisen merkkejä, päin vastoin...  hemoglobiini oli suht alhainen tuon kaavinnan jälkeen, miltähän nuo veriarvot nyt näyttäis. Hirveä heikotus, huimaus ja paha olo ollut tänään. Tosin aamulla nyt oli vatsan kanssa ongelmia, mutta luulen että hemoglobiini on kanssa laskenut taas alemmaksi.

Olen nyt tämän viikon yrittänyt pystellä erossa karkista, maidosta ja viljoista sekä hedelmistä. Pakko yrittää saada painoa putoamaan, nolotti niin paljon viimeksi neuvolassa kun mut luokiteltiin ylipainoiseksi ja sen takia pistettäisiin automaattisesti siihen sokerirasitukseen. Jos saan painon putoamaan 3,5kg niin olen taas normaalipainoinen. Mä en kyllä ole tuon painoindeksin fanittaja, lihakset painaa aina enemmän kuin läski niin se vääristää väkisinkin hiemankin enemmän lihaksia omaavan painoindeksin helposti ylipainoiseksi. Ei sillä, on mulla kyllä muutama ylimääräinen makkara kertynyt vyötärölle, mutten mä nyt vielä ylipainoiselta näytä:D

Tämän hetken ruokavalio näyttää jotakuinkin tältä:

Aamulla omega3+D-vitamiinit (ainakin joka toinen pv)
itsetehtyä pähkinä-marja-mysliä sekä itsetehtyä cashewjogurttia, jossa on maitohappobakteereja ja banaania, niin ja toki vettä.

Lounaaksi salaattia siemenillä, avokadoöljyllä, vihreillä rehuilla sekä kalaa/kanaa.

Iltapalaksi jotain perus ruokaa quinoalla/proteiinilla/rehuilla.

Välipaloina pähkinöitä ja iltaisin joku hamppuproteiinipohjainen smoothie, jos on todella paha nälkä. Hamppuproteiini on niin pahaa, että se vaatii niin suuren nälän että kestää syödä sitä:D

Hieman ennen nukkumaan menemistä vedän magnesiumit, b-vitamiini ja maitohapot. Tosin pitäisi hommaa vahvat probiootit ja monivitamiinit ens palkasta.

Olen tainnut syödä hieman alakanttiin nyt tämän viikon, on hirveän vaikea arvioida energiamääriä kun vetelee pähkinöitä ja öljyä reippaammin kuin normaalisti. Painoa pudonnut n. 2kg viiden päivän aikana, tämä sisältää täydellisen suolentyhjennyksen kun pötsi meni sekaisin jostain taas vaihteeksi. Olisi saatava ruokailut siten käännettyä, että söisin enemmän rasvoja ja proteiinia ja vähemmän (nopeita) hiilareita, ei mitään karppailua kuitenkaan, vaan enemmän pähkinöitä ja kylmäpuristettuja rasvoja ruokavalioon. Ainoa ongelma on se, ettei mun kroppa oikein sulata noita mömmöjä, vaan mun pitäisi vetää tällä hetkellä lähestulkoon pelkkää nestepitoista ravintoa. Eli pirtelöitä ja sosekeittoja, muttei  niistä mitään proteiineja saa:/

Ensi viikoksi pitää kehitellä jotain muuta aamupalaksi. Jos vaan keksisi sellaisen yhdistelmän, jolla saisi tuon karmivan hamppuproteiinin maun peitettyä niin voisi vetää pirtelölinjaa aamuisin:D

kuukautisista iloitsemista

Hihkuin tyytyväisyyttäni eilen illalla, kun vessassa käydessä paperiin tuli pieni verihyytymä ja menkat alkoi. Vuoto on toistaiseksi ollut melko maltillista, mutta pääasia on että menkat alkoi ja suht normaaliin aikaan "kuukautiskierrosta". Ilmeisesti keskenmenon jälkeen raskaaksi tuleminen on helpompaa, kuin ennen, tai näin jostain ainakin luin. Saas nyt nähdä....

Kuukautisten odottelemista ja pohdintaa karmasta

Muutamana päivänä ollut hieman alustavia oireita kuukautisten alkamisesta, sellaista semijomotusta mestoilla, mutta ainakaan vielä ei ole vuoto näkynyt eikä kuulunut.

Tekisi mieli kirjoittaa tarkemminkin seuraavasta, mutta jotta henkilöitä ei vahingossakaan tunnistettaisi, niin kirjoitan vain että tulipa taas tässä taannoin todistettua että kannattaa provosoida joku käymään kimppuun ja sitten saada infoa, ettei saa mistään rahaa sairauspoissaoloajalta, koska kyseessä on pahoinpitely joten menetetyt rahat tulee sit joskus jos on tullakseen, tältä pahoinpitelijältä. Olen niin varma, että kyseinen tapaus on kaikenlisäksi liioitellut nuo pahoinpitelyn aiheuttamat oireet ja mennyt hakee saikkua sillä perusteella, että haetaan nyt niin näyttää paremmalta rikosilmoituksessa:D Ainakin itselleni tuli just sellainen olo, että tilanne on tuo, mitä nyt sivusta olen asiaa seurannut ja kuunnellut kyseisen tyypin juttuja.

Olen saanut oman osani karmasta elämäni aikana niin monta kertaa, että osaan jo varautua asiaan jos teen jotain typerää. Viimeisin tuli, kun itse sähläsin juomat kannettavan tietokoneeni päälle, niin syytin siitä kissaa ja vakuutusyhtiö ilmoitti, etteivät ne korjaa lemmikkieläimen tekevää vahinkoa, mutta jos oisin itse tuon tehnyt niin eri asia. Tuolloin hieman vitutti, etten lukenut vakuutusehtoja tarkemmin:D

Rokotteista

Bongasin eräästä blogista erään nimen ja pienen googlettelun jälkeen löysin mielenkiintoisen blogin: http://drsuzanne.net/dr-suzanne-humphries-vaccines-vaccination/
Kyseessä on siis: http://rationalwiki.org/wiki/Suzanne_Humphries

Tuossa blogissa oli mielenkiintoinen diagrammi, esim. hinkuyskästä. Kyseinen tauti oli vähentynyt todella huomattavasti jo ennen kuin siihen keksittiin rokote. Ei kai se ihme olekaan, että  joskus vuosisatoja sitten taudit tappoivat ja levisivät ärhäkämmin, kun ei ymmärretty hygienian päälle. Ja sitten kun rokote kehiteltiin, niin sitä pidettiin käännekohtana kyseisen taudin vähentymiseen, vaikka faktaa on se, että kyseinen tauti oli jo katoamassa ennen rokotteen kehittämistä. En ole ymmärtänyt koskaan esim. vesirokon rokotusta -  miksi ihmiset eivät halua sairastaa perustauteja ja vahvistaa omaa immuniteettia?

Round 2, fight

Sain tällä viikolla kuulla työkaverini olevan raskaana ja saavan lapsen niihin aikoihin, jolloin meillä olisi ollut laskettuaika. Tuo tuntui hieman musertavalta, mutta eipä auta murehtiminen.

Meillä oli nyt reilun kuukauden tauko seksissä, ensin oli viikon tauko ennen kuin vuoto alkoi, sit viikko vuodon takia, viikko raskauden keskeytyksen yrityksen takia ja sit reilu viikko kaavinnan takia. Nyt on antibioottikuuri syöty ja mieli jollain tasolla uuteen yritykseen. Tuntui ihan oudolta harrastaa seksiä noin pitkän taon jälkeen.

Jotenkin vaan sellainen olo, ettei tulla ikinä saamaan lasta, toivottavasti tuo on vain joku oma tunteensa tuosta keskenmenosta johtuen eikä mikään aavistus.

Kappas, ystäväni kohtutulehduskin tuli moikkaamaan

kuinka huono tuuri ihmisellä voi olla yhden keskenmenon jälkeen? Ei riittänyt se, että raskaus meni kesken, keskenmeno keskeytyi, lääkkeellinen kohduntyhjennys ei onnistunut joten piti tehdä kaavinta ja kaavinnan jälkeen tuli kohtutulehdus. Niin ja apteeksissa farmaseutti huomasi (ONNEKSI) että mulle määrätyn kahden antibioottikuurin toisen antibiootin annostuksessa oli jotain outoa, joten soitti lekurille tarkistaakseen onko annostus oikein, eikä se ollut. Onneksi tuo flikka hokasi asian.
Oli kiva käydä pyörähtää tunnin verran töissä vaan todetakseen, että istuminen ja hengittäminen sattuu kohdussa ja pienten googletteluiden jälkeen soittoa naistentautien polikliniikalle ja sain lähetteen verikokeisiin ja sieltä sitten määrittelemättömän odotusajan jälkeen mahdollisesti lekurille.

Meni yllättävän hyvin tuo lekurireissu. Tunti siitä, kun lähdin töistä (kävelymatkaa lekurille n. 2km) olin jo verikokeessa. Sieltä sitten menin ilmoittautumaan tähän määrittelemättömän kellonajan lekurille ja mulle ilmoitettiin tuossa vaiheessa, että tässä saattaa mennä kaksi tuntia koska odotellaan nämä testitulokset ensin. En valehtele yhtään, jos sanon että ehdin vain huokaista syvään, etsiä katseellani tuolin johon mennä istumaan ja miettiä, miten helvetissä pystyn istumaan vähintään kaksi tuntia paikallani - Sentti ennen kuin perseeni kosketti tuolia, niin mua jo kutsuttiin lekurin vastaanotolle, oli jokseenkin epätodellinen olo ja totesinkin hoitajalle, että mä ihan säikähdin sitä miten nopeasti pääsin tänne. Tekivät sitten nämä perinteiset pilluun kurkkailut ja räpläilyt. Lekuri totesi, että on varmastikin kohtutulehdus, määräsi antibiootit ja alkoi pähkäilemään, minkä laittaa diagnoosiksi. Yritin ehdottaa, miten olisi vaikka "potilaan harvinaisen huono tuuri".
Lopullinen diagnoosi taisi olla päiväkirurgisen toimenpiteen jälkeinen komplikaatio.

Mitä pahaa mä olen tehnyt, että saan tällaista paskaa niskaani...

Kaavinta takana

Ei ollut raskausmateriaali poistunut minnekään, joten kaavintaan jouduin. Olisi kai tämän perjantain voinut iloisemmissakin merkeissä viettää, mutta ainakin tuo on nyt takana päin! Jotenkin sellainen tunne, että mun tuurilla tulee vielä joku iso takapakki ja joku kohtutulehdus kaupanpäälle.

Mä olen semisti taikauskovainen. Seuraan toisinaan Kauniita ja Rohkeita ja olen lukenut tuossa jo jonkin aikaa sitten juonipaljastuksia Steffyn keskenmenosta, jotakuinkin niihin aikoihin kuin sain tietää omasta raskaudestani, jossain vaiheessa ajattelin sen verran kieroutuneesti että mulla tulee saleen menemään raskaus kesken koska tässä sarjassakin tulee tuollainen käänne ja nyt tänään, kun tapoin aikaani kaavinnan jälkeen sohvalla Kaunareita katsoen, niin illan jaksossa sitten tapahtui tämä kolari, jossa Steffyn raskaus tulee keskeytymään.Melko hullua...

Ei tää lääkkeellinen kohduntyhjennys näytä toimivan

Perkele, huomenna aamusta uudelleen yliopistolliseen, jossa katsovat tilanteen ja pistävät tarvittaessa kaavintaan. Oon aina pelännyt kaavintaa, kun on sellainen tunne että se epäonnistuu ja tekevät kohtuun reiän ja sit en enää ikinä saa lapsia. Ei auta kuin toivoa, että nuo lääkkeet alkais tehoo ennen huomista.

Lääkkeellinen kohduntyhjennys

Kävin yliopistollisella varmistattamassa keskenmenon ja sain kotiin otettavaksi nuo kohdun tyhjennykseen tarkoitetut napit. Mieheni tulee kahden jälkeen kotia, joten reilun tunnin päästä otan särkylääkkeen ja siitä tunnin päästä pistän ensimmäiset neljä tablettia sisuksiini, odotan kolme tuntia ja sitten vielä kaksi tablettia sisuksiin. Tämä ja huominen on saikkua. Olisin voinut aloittaa projektin vasta huomenna, mutta koen paremmaksi hoitaa sen mahdollisimman pian pois alta.

Hieman typerää sellainen, että periaatteessa en saisi olla yksinäni kotona koko tänä aikana, mutta en todellakaan halua että mies ottaa palkatonta vapaapäivää sen takia, että voisi olla vahtimassa mua. Mun mielestä tällaisessa tilanteessa miehellä olisi oltava oikeus palkalliseen poissaoloon, jos vaimon tilanne vaatii seurantaa. Toivottavasti pahin vuoto ajoittuu tälle päivälle/illalle ja aamulla tilanne olisi sen verran rauhoittunut, ettei ole pelkoa kuiviin vuotamisesta.

Taidan ottaa pienet torkut tässä välissä, en saanut viime yönä kauheasti nukuttua, kun asia pyöri mielessä.

Kesken oli mennyt

kuten uumoilinkin jo aikoja sitten, niin raskaus oli keskeytynyt jo ilmeisesti rv6. Huomenna yliopistolliseen hakemaan ensimmäinen lääkkeellisen tyhjennyksen lääke ja sit loppuviikosta loput lääkkeet. Toivottavasti kohdun tyhjennys sujuu edes kerralla oikein:/ mieli suht paska, mutta kuten jo todettua niin eipä tuolle mitään voinut.

Harmittaa vain se, että mietin kokoajan olisiko tilanteen voinut välttää sillä, jos en ois tuolloin raskauden alussa vetänyt hirveitä lärvejä, koska en tiennyt olevani raskaana. Toivotaan että uusi raskaus ei anna odottaa itseään hirveän pitkään ja että se olisi sitten paremmissa kantimissa kuin tämä nyt keskeytynyt.

Friikeintä asiassa on se, että näin viime yönä unta keskenmenosta ja vessanpönttöön synnyttämisestä.

Piipahdus neuvolassa ultrassa

Kahden neuvolatädin voimin yrittivät etsiä sikiötä, mutta eivät löytäneet. Huomenna menen yksityiselle piipahtaa niin kurkkaavat sillä sisäkautta tehtävällä ultravempaimella tilanteen. Mulla kun on taaksepäin kallistuva kohtu, niin se voi olla ettei mahan päältä näy vielä muutamiin viikkoihin yhtään mitään. Liekkö sitten ensimmäisen kerran "sikiökin" ollut jotain ihan muuta:D Neuvolatädit kun olivat hieman pihalla ultran käytöstä:) Noh, huomenna sitten saan varmuuden asiaan oikeasti asiantuntevalta henkilöltä.

Tänään vuotoa on ollut vähemmän, kuin eilen.

Vuotaminen senkus jatkuu

Mies meinas eilen ihan suuttua mulle, kun en suostunut lähtemään terveyskeskukseen tästä vuodosta. Vuotoa tulee edelleen, hieman "runsaammin" kuin alkuun, vieläkin ruskeena ja limamaisena - ilman kipuja. Välillä vihloo hieman, vastaavanlaisesti kuin kuukautiskivuissa mutta ei niin pahasti, kuin pahimmillaan kuukautiskivut ovat olleet. On täytynyt pistää ottaa siteet käyttöön, jottei pikkarit tuhraantuisi.

Kaipa mä voisin huomenna soittaa neuvolaan ja kysellä, onko syytä tulla käymään vai odotanko vain np-ultraa, joka on kahden viikon päästä. En välittäisi olla kauhean hysteerinen, vaan yritän asennointua realistisesti asiaan.

Mies huuteli äsken mua koneelleen, hän oli bongannut huuto.netistä kivan pinnasängyn:/ Mä luulen, että keskenmeno olisi suurempi pala hälle kuin mulle. Enkä tarkoita nyt sitä, etteikö se olisi musta ikävää, jos tämä raskaus olisi keskeytynyt, en vain halua maalailla vaaleanpunaisia pilvilinnoja vielä, en ennen kuin pahin on ohi ja voi huokaista helpotuksesta. Oudon tyyni olotila kyllä tilanteen huomioonottaen. Oon surffaillut keskustelufoorumeissa lukemassa muiden kokemuksia, mutta ei sieltä mitään varmaa tietoa saa. Toisilla ei tule vuotoa ollenkaan, toisilla tulee kivun kanssa ja toisilla ilman kipua. Toisilla menee noilla oireilla kesken, toisilla saattaa olla voimakkaatkin vuodot ja kaikki menee silti hyvin. Tällainen odottaminen on vaan niin raastavaa.

Tissit ja hartiat olleet eilen ja tänään hieman hellänä, itseasiassa samalla tavalla kuin joskus krapula-aamuina on ollut, jolloin on sellainen olo kuin olisi joutunut hakatuksi kun ihoa koskee.

RV9 tänään täyteen

vielä alkuviikosta vaivannut kuvotus on kadonnut, tullut muutaman kerran tuota ruskeeta limaa vessakäynneillä ja tänään on vihlonut alavatsaa/kohdunsuuta vähän enemmän, kuin eilen. Alkaa jo enemmänkin huolestuttaa, mutta ei tilanteelle mitään voi tehdä. Jos sikiössä on jotain vikaa, niin minkäs sille mahtaa. On kuitenkin 30% todennäköisyys että yli 30-vuotiaana saa keskenmenon. Pakko yrittää vaan suhtautua asiaan järkeillen, ettei totuus tule sitten ihan liian suoraan vasten kasvoja. 16,5vrk np-ultraan...

RV 8+5

Tänään tuli ensimmäistä kertaa ruskeaa, limamaista möhnää mestoilta sitten elokuisten kuukautisten. Hieman huolestuttaa tilanne, eilen ihmettelin sitä että vatsallaan olessa ei ollut outoa tunnetta vatsassa ja rinnatkaan ei ole olleet niin hellänä. Pahoinvointia on kuitenkin ollut 24/7 jo pitemmän aikaa. Inhottavaa odottaa vielä 2,5viikkoa ennen np-ultraa:/ toisaalta tekisi mieli mennä yksityiselle ultraan, mutta sit taas toisaalta ei se tilannetta muuttaisi suuntaan eikä toiseen ja maksaisin ihan turhaan lähes 200€ ultraamisesta. Plääh.

1.neuvolakäynti taputeltu

aamu alkoi kivasti hedarilla ja huonovointisuudella. Sain raahattua itseni kuitenkin neuvolaan ja onneksi neuvola-tätinä oli sama tapaus, joka poisti multa kierukan alkuvuodesta. Tykästyin siihen jo tuolloin ja olikin tuuria, että sain saman tapauksen nytkin. Oli ihanan huoletonta ja jäi hyvä fiilis, olen lukenut että aina ei käy tuuria neuvolatyyppien kanssa. Sydänääniä ei kuullut, mutta raskausviikot vastaisivat hyvin ennakkoon arvioitua eli 7+6. Reilun kolmen viikon päästä alkuraskauden ultraan, toivottavasti silloin näkyy sydänäänetkin ja seuraavana päivänä ensimmäinen lääkärikäynti. Ultrareissun jälkeen voin jo uskaltaa mainita asiasta töissä, etteivät ihmettele kun kokoajan ramppaan lekureissa ja verikokeissa, joutuisin muuten korvaamaan menetetyt työtunnit, eikä ihan hirveästi nappaisi korvailla tällaisia käyntejä, jotka kuuluu työehtosopimuksen mukaan sellaisiksi käynneiksi, ettei tarvitse korvata tunteja.

Tilaisuudet, joissa tarjoillaan alkoholia

eilen jouduin nostamaan lasia mieheni isoäitille hänen synttäreidensä johdosta, "maistoin" juomaa ihan pikkasen ja loppuajan feikkasin juovani kuoharia mitä oikeasti joi mieheni, koska vaihdoin meidän laseja aina sitä mukaan, kumpi laseista oli tyhjempi. Oli jotenkin hauska tilanne, että mieheni totesi jo ennen tuonne synttäreille menemistä, että miten sä ajattelit klaarata skumppailut:D

Ensi viikolla olisi työpaikan virkistyjäis-iltamat, olen ajatellut vedättäväni porukoita että olen antibioottikuurilla, mutta sit taas toisaalta ei nappaisi edes mennä tuonne iltamiin. Pikkujoulut on kuukauden kuluttua, taidan missata nekin ihan suosiolla.

Mutta pahin pommi tuli tänään siskoltani, joka ehdotti että viettäisimme uutena vuotena kemuja meillä. Jos raskaus etenee normaalisti, olen tuolloin jo raskausviikolla 20. Eli vatsaa on aika mahdotonta piilotella enää tuolloin :D

Niin ja ensimmäinen ulkopuolinen, joka sai ylipäätään tietää mun raskaudesta (jos ei neuvolatätiä lasketa mukaan) oli mun kissaa hoitanut eläinlääkäri. Käytin kissani tänään röntgenissä ja hän kysyi, olenko raskaana ja koska olen niin en voinut mennä avustamaan röntgenissä vaan mieheni joutui hommiin.

Huomenna ensimmäistä kertaa neuvolaan. Jaiks.

pohdintaa vaipoista

Kuten jo aiemmin kirjoitin, olen ainakin ajatellut testaa kestovaippoja. Jos en nyt ihan itse niitä saa tehtyä alusta asti, niin pyrin ostamaan ne käytettynä. Olen myös kiinnostunut tästä VVV:stä eli Vauvan Vessahätä Viestinnästä. Eilen löysin aiheeseen sattumalta pirun hyvän artikkelinkin: http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/ilman-vaippaa/451

Kun asiaa miettii tarkemmin, niin onhan se juurikin noin:D Vähän niin kuin lääkeyhtiöt pistää meidät kuvittelevaan, ettei me voida elää ilman lääkkeitä niin vaippateollisuus pistää meidät pukemaan lapset 16kiloiseksi saakka vaippoihin, koska se on niin paljon helpompaa. Eikö tuo ole kenenkään muun mielestä ihan helvetin outoa, että joku haluaisi pukea tuon kokoisen lapsensa vielä vaippoihin? Hitto mitä rahan tuhlausta. Ja voi vauva raukkoja, miten paljon kaikkia kemikaalejakin niihin imeytyy, kun hikoilevat noissa muovisissa vaipoissa:/

Ainahan sitä toki saa haaveilla kaikesta ennakkoon, mutta kattoo nyt sit miten pahasti todellisuus iskee vasten kasvoja kun on se sinappikone kotona:D Olen sen verran viitseliästä ja pihiä sorttia, että todennäköisesti tulen vetämään tuota VVV:tä, ainakin jos sillä pystyy välttymään kestovaippojen pesemisestä:D

Toivottavasti kaikki tulee menemään hyvin. En malta odottaa niitä hetkiä, kun saan vaan köllötellä vauva tississä kiinni...eikä tarvitse mennä töihin xD Tämäkin mielikuva tulee todennäköisesti romuttumaan parissa kuukaudessa ja töihin paluu alkaa tuntua todella houkuttelevalta:D

Viikko aikaa ensimmäiseen neuvolakäyntiin.

Voihan kuvotus

vatsaa turvottaa ja mua kuvottaa. Aamuinen kaurapuuro meni ihan pakotettuna kurkusta alas. Ja lounaalla en pystynyt edes ajattelemaan syöväni eiliseltä jääneitä eväitä, ja olinkin jo menossa kauppaan hakemaan hedelmiä lounaaksi mutta päädyinkin ostamaan tiskiltä perunamuusia ja lohta, jota sitten puputin hyvällä ruokahalulla lounaalla. On ihan hirveän turvonnut ja läski olo. Tai no onhan mulla tuota ylimääräistä jo valmiiksi, mutta nyt on erityisen läski olo:D
Kävin aamulla puntarilla joka näytti 76,6kg, pituuttahan mulla on 170cm joten tuossa on ainakin 7kg ylimääräistä, mutta sitä on nyt turha murehtia. Toivottavasti paino ei lähde nousemaan ihan mahdottomasti, ei ois kiva lyllertää loppuraskaudesta kauhean paljoa nykyistä painavampana. Jos sais pidettyä painonnousun ihan max10kilossa niin siitä jäis suurin osa synnärille - jos nyt kaikki menee hyvin.

Menin typeränä vielä lupautumaan olemaan lokakuun ilman lihaa, niin nyt on just sellainen olo ettei kauhiasti hotsittais mitkään papumätöt. Muutenkin ihan turvonnut pieru olo.

Vielä kun saisin itsestäni sen verran irti, että alkaisin kävelemään iltaisin. En vaan voi sietää jotain typerää kävelyä, se on niiiiiin puuduttavaa. Täytyy käydä aktivoimassa salikortti jossain vaiheessa.

Ei yhtään sellainen olo, että ois raskaana

jotenkin sellainen olo ollut kokoajan, että tää menee kuitenkin kesken tai että tää on tuulimunaraskaus. Ensimmäinen neuvolakäynti on lokakuun tokalla viikolla, mutta tuolloin ei ilmeisesti mitään sen ihmeempiä katsella kuin käydään vaan läpi pituus, paino ja sairaudet yms. Ultra on kait vasta kun kolmannes on ohi.

Tissit on vielä hellänä, mutta "odotettu" pahoinvointi ei ole vielä nostanut päätään. Välillä kohdunkaulaa nippailee samoin, kuin kuukautisten alkaessa/ovulaation aikana, mutta ei oikeastaan muita oireita ole ollut:/

Kelan sivuilla ihmettelyä

Nyt kun tuo laskettuaikakin on arvioitu 23.5.2014 päivälle, niin kävin kikkailemassa Kelan sivuilla laskureilla:

Maksujaksot

Äitiysraha

15.04.2014 - 22.05.2014

23.05.2014 - 23.06.2014

24.06.2014 - 22.07.2014

23.07.2014 - 20.08.2014

Vanhempainraha

21.08.2014 - 18.09.2014

19.09.2014 - 17.10.2014

18.10.2014 - 17.11.2014

18.11.2014 - 17.12.2014

18.12.2014 - 20.01.2015

21.01.2015 - 18.02.2015

19.02.2015 - 27.02.2015 

 

En ole vielä sisäistänyt koko asiaa, edelleen sellainen olo etten ole edes tajunnut olevani raskaana. Nyt jännittää hieman se, kun menen ensi viikolla vanhempieni luona käymään niin täytyy vain toivoa, että en kärsi kauhean voimakkaasta pahoinvoinnista. Raskauspahoinvointi kun alkaa yleensä aina viikolla 6 ja ensi viikolla on tuo viikkolukema täynnä. Luin siitäkin, että jos kärsii matkapahoinvoinnista niin raskauspahoinvointi tulee todennäköisemmin eli jos matkapahoinvointini on voimakasta, niin pahoin pelkään että niin on raskauspahoinvointikin.

plussaa pukkaa

Heräsin aamuyöstä vessahätään ja hetken aikaa pöntöllä pissaa pidätellessäni pohdin, että teenkö testin vai en. Mutta päädyin sitten jättää testin tekemättä, aamulla töihin päästyä sorruin ja tein testin ja sieltä pukkas heti plussaa. Hieman epätodellinen olo tällä hetkellä. Neuvolaan varattu ensimmäinen käynti lokakuun tokalle viikolle.

Ei näy, ei kuulu...

...menkkoja siis. Ostin raskaustestin nyt varalta, mutta en ole vielä päättänyt teenkö sen aamulla vai en. Periaatteessa nyt ois ensimmäistä kertaa kuukautiset "reilusti" myöhässä, jos kuukautiskiertoa vertaa siihen, mikä se on keskiarvolta, eli 29vrk kun nyt on jo kp34. Hieman jännittää, että jos oonkin raskaana ja sit taas toisaalta on sellainen fiilis, että "tiedän" että jos teen testin niin se on kuitenkin vaan negatiivinen ja menee taas yksi testi hukkaan. Ei mulla olisi periaatteessa mitään kiirettä tuota tehdä, eikä oikeastaan suurempaa hinkuakaan kun on sellainen olo etten voi olla raskaana. Ja jotenkin ajattelen, että sitä tietää alitajunnassakin jo milloin on tärpännyt ja nyt on vaan sellainen olo, etten voi olla raskaana.

Kuukautisten odottelua

Tissit olleet hellänä ja turvoksissa viime viikon keskiviikosta saakka, nyt tosin tuo kipu alkaa jo hieman hellittää mutta turvotusta on vielä. Vatsassa on ollut pientä vihlontaa ja välillä, jos olen vatsallani, tulee sellainen outo kipu alavatsaan. Esim. äsken kun tein jumppapallolla selkälihasliikettä, joka vaati sen että piti olla vatsallaan pallolla, niin se tuntui hieman inhalta. Viimeiset kuukautiset on ollut 16.8 eli 33vrk sitten. Mikäli menkat ei nyt aamuun mennessä ala, voisin harkita jo apteekkireissua.

Haluanko edes lapsia

Kun tätä maailman ja erityisesti Suomen taloustilannetta seurailee, niin kieltämättä on hieman sellainen fiilis, että onko tällaiseen touhuun järkevää tehdä enää lisää lapsia. Luonnonvaroja tuhotaan hirveetä kyytiä ja Suomi on konkurssin partaalla. Nokiakin myytiin jo pois. Ei hyvältä näytä ei:/ Onko se sitten kivaa, jos kumpikin joutuu työttömäksi ja joudutaan pakkohuutokauppaamaan talomme, koska ei ole varaa maksaa lainanlyhennyksiä ja sossustakaan ei saa rahaa, koska sitä ei vaan enää ole. Syödään kiviä ja käpyjä. Ja otetaan vähän lisää pakolaisia tänne, joita sitten on pakko hyysätä koska muuten "te olla rasisti".

En usko, että viime kierrossa olisi tärpännyt. Ei ole minkäänlaisia tuntemuksia suuntaan tai toiseen, tai no viime viikolla oli taas perus "ihan kuin menkat ois alkamassa" nipistelyitä, joita tulee aina viikkoa paria ennen menkkoja. Nyt on lähinnä vain sellainen fiilis, että olenko ylipäätään valmis lisääntymään kun tulevaisuus tuntuu ahdistavalta.

Työpaikat vähenee ja tulevaisuus näyttää harmaalta, omakaan työpaikka ei ole sen varmempi kuin muillakaan aloilla ja tiedän, ettei nykyinen ammatti tule olemaan jatkossa kauhean palkitseva, koska systeemit tulee muuttumaan aika paljon.
Vähän alkanut jo puuduttamaan nykyisessä työssä asiakkaiden asenne, kiittämättömät paskiaiset. Edellisellä viikolla erehdyin mainitsemaan asiakkaalle, jolla oli siirretty oikeudelliseen perintään eräs lasku, että toimittaisi lääkärintodistuksensa meille niin voidaan katsoa mikäli haaste olisi mahdollista peruttaa - koska mainitsi jostain akuutista leikkauksesta ja ajattelin olla erireilu ja pyytää nämä lausunnot meille jotta voimme katsoa ne läpi ja mahdollisesti perua haasteen. Jeps, saikkulaput tuli ja katsottiin ne läpi ja todettiin, etteivät ole riittävä peruste haasteen peruutukseen. Tämän kun ilmoitin asiakkaalle, niin sieltä tuli kilo paskaa niskaan ja kehtasi vielä väittää, että olin luvannut että haaste perutaan . Vittu että teki mieli sanoa, että tässä on sitten ilmeisesti kiitos siitä, kun hyvää hyvyyttäni YRITIN saada sun haasteen perutettavaksi jos sulla ois vaikka ollut riittävät perusteet asialle saikkutodistuksissa, koska sellainenkin vaihtoehto on olemassa, jos on ns. sosiaalinen suorituseste niin silloin haaste voidaan joskus tietyissä tapauksissa perua. Eniten vituttaa just tällaiset hiton kiittämöttämät paskiaiset, joita tosiaan työssäni joutuu lähes päivittäin kohtaa. Täytyy vissiin alkaa vetää kylmästi sitä linjaa vaan, ettei ajattele asiakkaan parhaaksi enemmän kuin on pakko.

arg

mulla palaa ihan just pinna tuon ovulaatiotestin kanssa. Se on näyttänyt ovulaatiota nyt kohta viikon verran jo. Viime viikolla oli tosin noita nipistelyitä ja jonkinmoista sitkeämpää limaa havaittavissa, joten tiedä sitten mihin tässä enää luottaa. Lämpötilan mittailutkin meni persiilleen, kun kuukautiset alkoivat ennen kuin ehdin ostaa kuumemittariin uudet paristot.

Äsken kävin pissalla, joten piti sitten tutkailla onko jonkinmoista limaneritystä tällä hetkellä ja nyt vaikuttaisi lima olevan tuollaista kirkasta ns. kananmunanvalkuaismaista. Tosin en sitten tiedä, vaikuttaako tuon liman koostumiseen paljonkin viime öiset sekstailut. Aika näyttää taas...

vitutus maximus

ei olla harrastettu taaskaan lähes kahteen viikkoon seksiä, viimeiset kuukautiset alkoi 16.8 eli viime viikon perjantaina ja ovulaatio on ilmeisesti parasta aikaa päällä. Mulla oli eilen vai oliko se nyt toissailtana outoa poltetta massussa ja semisti menkkakipuja muistuttavaa tunnetta. Eilen aamulla tekemäni ovulaatiotesti uumoili alkavaa ovulaatiota ja olin jo ajatellut, että voisi illalla vähän harrastella seksiä. Maanantaina en muistanut testiä tehdä.
Mieheni on sellainen, että hän lukee usein iltaisin kirjaa sängyssä ja päättelen yleensä siitä, että jos käteen tarttuu ennemmin kirja, kuin tissi, niin silloin hän on todennäköisesti käynyt heittää kuivat suihkussa joten seksiä ei todellakaan ole tiedossa. Eilen illalla oltiin menossa samoihin aikoihin nukkumaan ja sinnittelin hereillä sen aikaa, että hän tulisi suihkusta nukkumaan ja pysyinkin hereillä, ainoa ongelma oli se, että hänen käteen tarttui mielummin kirja, kuin tissi joten en sitten jaksanut edes vaivautua tekemään mitään aloitetta.
Tänään aamulla tein ovulaatiotestin, jonka pääsin tarkastamaan vasta kotiin tullessa ja se näytti vahvaa ovulaatiota. Eli menee tämäkin kierto ihan perseelleen. Mua niin kiukuttaa nämä meidän seksitauot, oikesti on suurempi todennäköisyys voittaa lotossa, kuin tulla raskaaksi näillä seksimäärillä.
Eli ilmeisesti mulla on kuukautiskierto aivan sekaisin, en sitten tiedä voiko olla mahdollista että itse kuukautiskierto on suht säännöllinen, mutta itse ovulaatio tulee miten sattuu?

Se siitäkin kierrosta sitten

Eilinen päivä oli ihan hirveä, illalla oli niin huono olo että olin varma että oksennan. Päätäkin jomotti enemmän kuin tarpeeksi. Vielä yölä olin toiveikkaana että oliskohan tää raskauden oireita, mutta paskat. Menkat alkoi aamulla, joten se siitä sit taas.

Vieläkin oksettaa ja päätä särkee:/

Päivän tuntemukset

Mulla oli muistaakseni jo sunnuntaina hieman huono olo, tissit tuntuu turvonneilta muttei mitenkään erityisemmän kipeiltä. Eilen tuntui vatsassa (kohdunkaulalla) siltä, kuten tuntuu aina muutamaa päivää ennen menkkojen alkamista. Tänään vatsassa on vihlonut hassusti, ja hetki sitten kotia päästyä mulle iski taas huono olo joka on nyt kestänyt muutaman tunnin. On ollut myös jotenkin tuskaisen kuuma ja hikoilevainen olo.
Miehelläni oli lauantaina hieman huono olo, mutta epäili itse krapulaa:D noh kattoo nyt onko tää jotain oksennustautia vai mitä. Menkkojen arvioitu laskeutusmisaika on viikonloppuna.

Taloudellinen pärjääminen äitiyslomalla ja säästämispohdintaa

Koska en ole vielä koskaan ollut äitiyslomalla, en tiedä miten tiukkaa tuo tulee olemaan taloudellisesti enkä juurikaan ymmärrä Kelan teksteistä mitään:D On myös hauska pähkäillä tätä ja vertailla sitten todellisuuteen, kun tilanne on edessä.

Työehtojen mukaisesti mulle maksetaan täyttä palkkaa 72arkipäivän ajan, mikäli töihinpaluusta on sovittu. Tarkoittaakohan tämä sitten sitä, että mun pitäisi palata heti 72päivän jälkeen töihin?

http://www.kela.fi/raskaus

Arvion mukaan äitiysrahan määrä on ensimmäisten 56vuorokauden aikana 56,10€/pv (verojen jälkeen 44,90€/pv). Määrä 57 - 105 päivien osalta 43,60€/pv (verojen jälkeen 34,92€/pv)

Mutta ilmeisesti äitiysraha maksetaan 72arkipäivän ajan mun työnantajalle ja sitten 33arkipäivän osalta saan tuon 43,60€/arkipäivä.  Eli näiden loppujen 33arkipäivän raha tulee olemaan n. 840€/kk jos lasketaan niin että kuukaudessa on arviolta 24 arkipäivää (sis.lauantait).

Tämän lisäksi saan lapsilisän, joka on 104,19€ Joo, tähän asti pitäisi pärjätä ihan ok.

Jonkun mielestä kesäloma kannattaa pitää ennen hoitovapaan aloitusta? koska tuolloin siitä olisi rahallisesti eniten hyötyä, en ymmärrä logiikkaa mutta asiaa pitää selvittää sitten jos tulee ajankohtaiseksi.

Vanheimpainvapaan jälkeen voi saada kodinhoitotukea/hoitorahaa 336,67€/kk, hoito-sekä kuntalisää ei todennäköisesti tulla saamaan, koska miehelläni on "liian hyvät" tulot. Jos olen vuoden kotona, niin loppuajan saan käteen n. 350€/kk lapsilisän ja kodinhoitotuen muodossa. Tuolla ei kauhiasti hurrailla sit enää:D

Meillä on lainanlyhennys+korko 1000€/kk, tämän lisäksi nettiyhteys 30€/kk ja sähkö vuoden keskiarvolla n. 140€/kk -talvisin enemmän mutta keskiarvolta tuon verran.  Tuon lisäksi kotivakuutus sekä tapaturmavakuutukset, joita en nyt kuollaksenikaan muista, mutta oisko jotain 400e vuodessa? Todennäköisesti vähemmän, mutten nyt jaksa lähteä asiaa selvittää.

Oma ajatukseni on se, että mieheni hoitaa asuntolainan lyhennykset. Mun "tulot" tulee hikiseen kattaa nuo juoksevat menot ja jäljelle jää sitten vielä ruokamenot (n. 300€/kk) ja vauvan menot, jotka eivät onneksi ole kovin suuret alkuun, mikäli vain imettäminen onnistuu. Kestovaipat tulen ostamaan ennakkoon ja toivon, että ne ovat sopivat. Vaippoihin tulen tekemään itse lisäimuja vanhoista pyyhkeistä ja lakanoista. Vaatteet ja muut tulen hommaamaan käytettynä, enkä ajatellut niihin panostaa kauheasti.

Meidän viimeaikaiset yhteiset menot ovat olleet aika ruhtinaallisia, joten niitä pitää alkaa hiljalleen karsimaan jotta voi alkaa kerryttää taloustilillemme ylimääräistä rahaa.

Jos nyt oletetaan, että ruokaan ja pesuaineisiin yms menisi vaikka 4000euroa vuodessa. Tarkoittaisi tämä sitä, että meidän olisi hyvä saada n.400€/kk säästöön. Oletuksena, etten ole raskautunut jo tässä kierrossa. Mutta 4000euroa olisi ihan ok pesämuna, jolla kattaisi edellä mainitut asiat. Tällä hetkellä olemme varanneet "juokseviin" menoihin 1000€/kk (eli kumpikin meistä pistää palkastaan kuukausittain 1000€ yhteiselle tilille, toinen tonni menee lainanlyhennykseen ja toinen tonni ruokaan ja muuhun kodintarvikkeisiin) ja tämä kesä on ollut reissaamista ja rakentamista, joten yhteisen tilin saldo on tällä hetkellä vain +1500e. Asuntokulut ovat tosiaan tuon 1000€/kk ja ruokaan on mennyt tällä hetkellä varmaan keskiarvolta 400€/kk. Enkä tajua mihin loput rahat ovat huvenneet...

Syömme melko monipuolisesti tuoreita kasviksia, palkokasveja, maitotaloustuotteita, lihaa sekä kanaa. Uskoisin, että ruokakuluissa pystyisimme nipistämään kulut helposti alle 300euron. 
Mikäli saisin mieheni lopettamaan jatkuvan karkin puputtamisen, niin vuodessa tulisi varmasti 400euron säästöt pelkästään karkista. Laskin tuossa arviolta, että mies ostaa karkkia varmaan lähes 10euron edestä viikossa, toki olen itsekin osingoilla mutta jos hän ei ostaisi  karkkia niin en mäkään sitä ostaisi.
En uskalla mainita hälle hänen tuoremehuista ja kaljoista mitään, joten voisin yrittää hienovaraisesti vihjailla tuosta karkista ainakin näin alkuun:D Tuoremehun lipittäminen kun on itselleni sellainen asia, jota en ymmärrä. Juon itse ainoastaan vettä... Mieheni tupakoi myös, mutta röökinsä ostaa itse. Äkkiseltään arvioituna hällä menee tupakkaan reilu 100euroa kuukaudessa ja olenkin miettinyt että aloittaisin "syyllistyskampanjan" siinä vaiheessa, kun testi näyttää plussaa. En oikeastaan tuon rahan takia ainoastaan vaan sen takia, etten oikeasti halua että meidän lapsi näkee isänsä tupakoivan. Toivottavasti tämä olisi hyvä motivaattori. Mieheni itsekin on sitä mieltä, että tupakoinnista olisi päästä eroon.
Mieheni työpaikkaruokailu maksaa 5euroa päivältä, tuolla hinnalla töissä syöminen on jo ihan kannattavaa.

Meillä on käytössä myös kaasuliesi, puuhella sekä takka. Kaasupullon täyttö on 16€ kerta ja pullo kestää noin 1-1,5kk - vaikka teen ruokaa päivittäin.Talvisin käytän enimmäkseen puuhellaa kokkailuun sekä lämmitämme ahkerasti takkaa. Polttopuita meillä on tällä hetkellä noin kahdeksi talveksi. Eli noiden kanssa pitäisi päästä ensimmäisen pirpanan 1.elinvuoden yli.

Jätehuoltosopimuksen päivitin juuri siten, että kahden viikon sijaan jätteet haetaan vain kerran kuukaudessa. Tästä tulee n. 120euroa säästöä vuodessa.

Emme onneksi ole sellaisia, jotka haluaisi käydä ulkona syömässä usein, vaan mielummin kokkailemme ruoan itse. Sähkönkäytössä pitää varmaan yrittä nipistää vielä jostain, emme ole kyllä muutenkaan kauhean holtittomia sähkönkäyttäjiä, joten tuossa ei ole kauheasti nipistämisen varaa.

Puhelinlaskutkin ovat aika pieniä, oma laskuni on n. 15e/kk ja tuosta on n.10euroa kytkykauppakulua sekä nettiyhteyttä, kytkykauppa tulee päättymään joulukuussa ja nettiyhteyttä en todennäköisesti tarvitse äippälomalla, koska voin käyttää kotikonetta:) Pitääkin muistaa selvittää tuo nettiyhteyssoppari, onko se määräaikainen vai millainen... Joten puhelinlasku tulee olemaan todella pieni, taidan harkita jopa pre paid-liittymän hommaamista, jotta ei tule näitä yllätyksiä että laskutetaan joka kolmas kuukausi laskut ja sitten pärähtääkin useamman kympin lasku just silloin, kun on muutenkin hirveästi menoja.

Itselläni on pieni pesämuna mahdollisia ylläreitä vastaan, mutta mielestäni minun ei tuota tarvitse käyttää äityslomalla muihin kuin todella akuuteihin menoihin. Toivottavasti mitään yllättäviä menoja ei syntyisi.

Jossain vaiheessa täytyisi selvittää myös syntymättömän lapsen vakuutusasiat.

Sit ei auta muu kuin toivoa, että mahdollisen raskauden aikana en lihoo kauhiasti ja että saan painon putoamaan lähtötilanteeseen, ettei tarvitse pistää vaatekerrastoa uusiksi:D Rintaliivit pitää todennäköisesti päivittää, mutta muutamalla parilla pärjää ihan hyvin. Mieheni saa jatkossakin kestää mua meikittömänä hippinä, koska rahaa kauneudenhoitoon ei tule olemaan ylimääräistä:D

lisääntymisikäisen kemikaalialtistus ja oma taistelu niitä vastaan

Altistumme kemiaaleille päivittäin, emmekä voi oikeastaan välttyä siltä edes, mutta voimme vaikuttaa siihen että pyrimme vähentämään turhaa altistumista.

Olen itse esim. lopettanut hiusten värjäämisen vajaa 3vuotta sitten, alunperin ajatus lähti siitä että päänahkani oli hieman ärtynyt ja halusin testata, onnistuisinko kasvattamaan oman värini ja lopettaa hiustenvärjäyksen. Olin melko varma, etten tässä onnistu, vaan toisin kävi. En usko, että hiustenvärjääminen on kovinkaan terveellistä ja uskoisin, että hiusvärien aiheuttamat ongelmat tulevat nousemaan parrasvaloihin seuraavan 10vuoden aikana kun nykyajan nuoriso, jotka värjää hiuksiaan tiuhaan tahtiin, tulevat sairastumaan hiusvärialtistuksen myötä ties mihinkä sairauksiin.

Vältän myös turhaa kontaktia muoviin - en esimerkiksi käytä juomapullona muovipulloa, vaan lasista tai metallista. Enkä mistään hinnasta lämmittäisi ruokaani muovikipossa mikroaaltouunissa. Tai laita lämmintä ruokaa muovikipossa jääkaappiin tai pakastimeen. Olen ostanut työpaikkaruokailua varten lasisen eväskipon, jossa on tosin muovinen kansi. Pyrin säilyttämään mahdollisimman paljon ruokia lasikipoissa, säästänkin kaikki isommat lasikipot ja uusiokäytän ne. Mikäli joskus saan vauvan, niin tulen tekemään hälle kaikki ruoat itse ja pakastan ruoan annoksina pakastimeen pienissä lasikipoissa. En käytä kokkaillessa muovisia paistilastoja, vaan käytän puisia tai metallisia. Välttelen myös teflonpintaisia ruoanlaittovälineitä ja erityisesti rikkinäisen pinnan omaavia teflon pannuja. Enimmäkseen käytössä on valurautaiset pannut ja pata. Kattilat on teräksisiä.

Ihonhoidossa käytän tällä hetkellä itsetehtyä shea-voista tehtyä rasvaa, joka on täysin luonnonmukaista, suihkussa en käytä juurikaan pesuaineita vartalolle, toisinaan pesen kainaloni saippualla, joka ei sisällä parabeeneja. Dödönä käytän tällaista suolakividödöä, tosin välillä olen sortunut ihan normaaliin rexonan roll-on dödöön, jos on kuuma päivä. Jossain vaiheessa käytin kookosöljyä kainaloissa. En juurikaan meikkaa, silloin kun harvoin meikkaan käytän Lumenen mineraalimeikkivoidetta tai muuta perusmeikkivoidetta, kunnes ne loppuvat ja "joudun" perehtymään enemmän näihin luonnonmukaisiin meikkeihin, mutta kuten jo mainitsin en juurikaan meikkaa niin en usko että kerran kuukaudessa meikkaaminen horjuttaa kauheasti mun elimistöä. Hammastahna pitäisi jossain vaiheessa päivittää johonkin toiseen, mutten ole jaksanut asiaan perehtyä.
Hiukset pesen ekologisella saippualla, jossa ei ole haitallisia lisäaineita. Hoitoaineena on hajusteeton ja parabeeniton, joku markettimömmö, se pitäisi jossain vaiheessa päivittää toisenlaiseen.

Esim. Norjassa raskaana olevia naisia tai raskautta yrittäviä kehoitetaan välttämään meikkaamista sekä turhaa muoville altistumista, koska tämä voi aiheuttaa poikalapsille hedelmättömyyttä ja tyttölapsille liiallista estrogeenialtistusta - parabeenit kun ovat kuin valheellisia estrogeeneja, joten niille altistuminen on haitallista sikiölle.

Pyykinpesuaineena käytä Allegron nimistä ekologista pyykinpesuainetta, huuhteluainetta en käytä koska koen sen turhaksi. Konetiskinpesuaine pitäisi päivittää jossain vaiheessa ekologisempaan merkkiin, tällä hetkellä käytössä on Fairy.

Pyrin ostamaan luomua tai vähintäänkin kotimaista, aina kun se vain on mahdollista. Hedelmät ja muut rehut "syväpuhdistan" laittamalla ne lillumaan 10minuutiksi veteen jossa on etikkaa, tämä irrottaa tehokkaammin myrkyt ja muut ylimääräiset hedelmän kuoresta.

En ole enää vuosiin käyttänyt jodioitua suolaa, vaan käytössä on merisuola, ruusuruoka tai kalaharin suola.

Vältän kuumentamasta öljyjä liian korkeisiin lämpötiloihin ruoanlaitossa, olen yrittänyt lisätä kylmäpuristetun kookosöljyn käyttöä ruoanlaittoon, mutta kun en ole mikään suuri kookoksen ystävä, on tämä vähän vaiheessa.

Tällaiset asiat tuli nyt äkkiseltään mieleen, joilla yritän vähentää turhaa kemikaalikuormaa. On paljon asioita joita voisin vielä tehdä asian eteen, mutta on parempi opetella asia kerrallaan niin ne sisäistää paremmin:)

Kuvitellut raskausoireet

Mulla oli tuossa joitain kuukausia takaperin tilanne, että mua oli sattunut vatsaan viikon verran ihan järkyttävän paljon ja olin tietenkin googletellut kaiken mahdollisen netistä ja melkein jokainen googlaus oli että kipu on raskauden alkuoireita. No en mä sitten tietenkään lääkäriinkään heti mennyt, kun ajattelin että jos tää on nyt sitä ns. kiinnittymiskipua, jonka voi tuntea. Lopulta, kun makasin tuskissani kaksin kerroin sängyssä, niin mieheni totesi että nyt sä kyllä menet lääkäriin.
Kävin terveyskeskuksen päivystyksessä seuraavana aamuna ja hän passitti minut yliopistolliseen sairaalaan jatkotutkimuksiin, koska epäili umpisuolta. Siellä tutkittiin sitten kaikki mahdollinen, mutta mitään ei löytynyt ja minut passitettiin kotia. Kävin sitten muutaman päivän päästä työterveyshuollossa vatsastani ja pääsin lopulta tähystykseen, josta ilmeni että minulla on krooninen vatsakalvontulehdus, tai jotain tuonne päin.

Mitenköhän vaaralliseen jamaan itsensä voi päästää, uskottelemalla että tää on vaan alkuraskausoireita? En mä nyt olisi tuossa kuollut, koska ei ollut mitään umpparia puhjennut, ja kipu hävisi itsekseen, mutta jos nyt ois vaikka ollutkin umppari tulehtunut ja meikä ois vaan maannu sängyllä tyytyväisenä hokien "tää on nyt sitä kiinnittymiskipua" ja sit oisin alkanut oksentelee vihreetä tulehdusmömmöä ja kuollut johonkin umppariin.

Nyt mulla on hieman vastaavanlaista kipua vatsassa, kuin tuolloin muutamia kuukausia sitten. Kipu alkoi samalla tavalla koko alavatsan poltteluna/nipistelynä ja muutamien päivien päästä yltyi tosiaan sellaisiin mittakaavoihin, että ei kauheasti naurattanut. Tämä toivottavasti johtuu eilisistä syömisistä, koska vatsassa on ollut myös tavallista enemmän pahaa ilmaa. Ja kaikista eniten toivon, ettei tämä ylly siihen mittakaavaan, kuin edellisellä kerralla - okei, no nyt hieman jauhoin kakkelia, kaikista eniten toivoisin, että tämä olisi alkuraskauden oireita xD

Huimausta

viimeisen parin päivän aikana ollut todella voimakasta huimausta. Tiedä sitten johtuuko tuo niskoista vai mistä, mutta inhottavaa kun nousee ylös niin silmissä sumenee ja alkaa jalat ja kädet "huojuu" ja on pakko ottaa tukea, ettei kaadu. Eilen oli vatsassa pitkin päivää outoa nipistelyä.

Ovulaatiotesti näytti aamulla jälleen negatiivista, joten kaipa se ovulaatio sitten tapahtui kuten jo aiemmin pelkäsin, tuolloin 28.7. Seuraavien kuukautisten arvioitu alkamisaika 18-23.8 jolloin voin aloittaa aamulämpömittailut.

luotettavuus huipussaan

Tein aamulla heti herätessä sylkitestin, joka ei näyttänyt mitään ihmeellistä. Puuhastelin hetken aikaa niitä näitä ja tein testin uudelleen ja kas, se näytti ovulaatiota (tai ainakin lähestyvää sellaista), mutta varttia myöhemmin testiä katsoessa se oli täynnä outoja kuvioita, eli tilanne oli muuttunut lisää vaikka edellinen näyte oli jo aiemmin asianmukaisesti kuivunut eikä laite ollut päässyt kosketuksiin kosteuden kanssa. Ota noista nyt sitten selvää. Eilen illalla oli tosin alavatsassa nippailua "munanjohtimien" kohdalla, jos nyt hahmotan minne päin kyseiset jutut sijoittuu edes:D
Seksiä on viimeksi ollut la-su välisenä yönä, joten toivottavasti mestoilla on hedelmällistä valkovuotoa, jotta siittiöt pysyy hengissä. Ja toivoa sopii, että eilinen hetken saunominen ei vaikuttanut mestoihin negatiivisesti. Miehellä meni eilen selkä hajalle, joten tämän kierron sekstailut on sitten tässä.

voihan syljestä tehtävä ovulaatiotesti!

Mulla palaa käpy tuon ovulaatiovempaimen kanssa. Aamusyljestä tulee väkisinkin "kuplia" tuohon mikroskooppiin, koska sylki on niin paksua ja ne sitten peittää suurimman osan näkymästä. En sitten tiedä, miten tuon kanssa pitäisi tehdä, täytynee pistää kello herättää aina kolmen tunnin päästä siitä, kun menee nukkumaan. En meinaan pysty/osaa olla juomatta noin pitkiä aikoja ja väkisinkin unohtaa tuon asian, kun hääräilee muita ja ennen kuin tajuaa niin on jo syönyt tai juonut jotain ja taas pitää aloittaa uudelleen laskenta tuon 3tunnin kanssa. Tuo sylki on myös melko hankala tulkita, varsinkin kun näyttää siltä että jos tekee ovistestin iltaisin niin se näyttää aina ovulaatiokuvioksi luokiteltavaa saniaiskuviota ja aamuisin on vaan pelkkää tuhnua. Jos jaksaisi innostua harrastamaan seksiä aina joka toinen päivä, niin ei tartteis tällaisia murehtia mutta kun sekstailu ei hotsittais noin usein varsinkin kun se vaatisi sen, että joutuisin itse tinkiä yöunistani tuolloin.

Tällaista se sit vissiin on, kun ottaa stressiä lisääntymisestä xD ja tilanne ei ole vielä edes kovin paha...

ovulaation tunnistaminen

Yleisohjeena on tosiaan se, että ovulaatio on kuukautiskierron puolivälin aikoihin eli n. 14vrk ennen seuraavia kuukautisia ja n. 14vrk kuukautisten jälkeen, mutta ilmeisesti tämä ohjeistus on aika karkea. Luin netistä eilen, että todella pieni osa naisista ovuloi tuon säännön mukaisesti, vaikka kuukautiskierto olisi säännöllinenkin.

Olen nyt hieman pihalla omista ovulaatioistani ja ylipäätään kuukautiskierron laskemisesta. Viimeisimmät kuukautiseni alkoivat torstaina 18.7 klo 20:30 joten ilmeisesti viralliseksi vuotopäiväksi lasketaan vasta perjantai 19.7 koska kuukautiset ovat alkaneet klo 18:sta jälkeen edellisenä päivänä - tuota aiemmat kuukautiset olivat 18.6 mutten kuollaksenikaan muista mihin aikaan päivästä ne alkoivat. Voi olla, että nuokin lasketaan virallisesti vasta seuraavalle päivälle.

5.7 perjantaina minulla oli pientä vihlontaa, hieman kuin kuukautiskipuja sekä tissit olivat arat. Myös 7.7 oli pientä vihlontaa kohdunsuulla. Eli olettaisin ovulaation tapahtuneen noihin aikoihin. Tuolloin ovulaatio olisi tapahtunut yli 14vrk edellisistä kuukautisista.
28.7 mulla alkoi vihlomaan "kohdunsuuta" ja tätä vihlontaa oli myös seuraavana päivänä. Nyt on sellainen tunne, että mitä jos ovulaatio tapahtuikin jo tuolloin. Eli 10vrk edellisistä kuukautisista ja olemme taas armottomasti myöhässä sekstailujen suhteen. Tuossa kun on taas ollut ainakin viikon tauko seksin kanssa mikäli ovulaatio tapahtui viime viikon lopulla.
Tein tuolloin illalla myös ovulaatiotestin, joka viittasi ovulaatioon, mutta se ei ole kauhean luotettava mikäli ei ole ollut syömättä ja juomatta kolmea tuntia.

Pitäisi vain jaksaa innostua limojeni tutkimisesta, täällä todella hyvä ohjeistus liman tulkintaan: http://luomupimu.blogspot.fi/2011/11/ovulaatiolima-ja-muita-valkovuodon.html

Lapsen isän "valinta"

Toisinaan sitä miettii, mitä ihmisten päässä on liikkunut kun ovat tehneet jonkun tapauksen kanssa lapsen. En nyt tiedä, voinko sanoa ymmärtäväni vielä sen, että tekee kerran virheen ja tekee lapsen huonon miehen kanssa, mutta sitä en ainakaan ymmärrä että tekee toisen lapsen vielä idiootimman tapauksen kanssa.

Mulle on ollut aina selvää se, etten tee lasta sellaisen tapauksen kanssa, jota en tunne tarpeeksi hyvin. Suhteen alkuhuumassa tällaisia päätöksiä ei todellakaan tehdä, koska sen huuman jälkeen toisen luonne vasta tulee esille. Ymmärrän toki sen, että voi tulla vahinkoraskauksia ja ei raaskita tai olosuhteiden pakosta voida tehdä aborttia, mutta että ihan oikeasti suunnittelemalla suunnittelee raskaukauden sellaisen tapauksen kanssa, joka ei osaa huolehtia kunnolla edes itsestään. Ei voi käsittää. Tai sitten nämä tapaukset, jotka tekevät lapsia useiden miesten kanssa ilmeisesti kuvitellen, että se lapsi saa miehen jäämään paskaan suhteeseen. Tai no mistä minä tiedän ne pohjimmaiset syyt, mutta toisinaan ihmetyttää rankasti tällaiset tapaukset joilla on kolmenkin eri tapauksen kanssa lapsia. Jos olisin mies, niin en todellakaan ottaisi tällaista naista itselleni. Kyllähän tuollainen kertoo ihmisestä aika paljon, jos tehtailee lapsia kuin koiranpentuja ja sitten kerää niistä itselleen rahat - jos ei miehen elarimaksujen kautta niin sitten sossun kautta.

Tai sitten nämä tapaukset, jotka tekevät lapsen jonkun miehen kanssa, sitten eivät anna näiden miesten luoda kunnollista suhdetta lapseensa. Muutetaan jonnekin huisan helvettiin, elarit kyllä kelpaa mutta ei se, että lapsi saisi tutustua isäänsä. Okei, voi olla niin paskoja tyyppejä, ettei sen takia halua että lapsi on tällaiseen yhteydessä, mutta asiaa olisi ehkä kannattanut miettiä jo siinä vaiheessa, kun se kusitikku plussailee. Miksi tehdä lapsi sellaisen kanssa, jonka ei halua pitää lapseensa yhteyttä?

Olemme olleet aviomieheni kanssa reilun 4-vuotta yhdessä, luulen tietäväni että hän tulee ottamaan lapsesta vastuun kävi meille miten tahansa. Ja tiedän se, että jos jostain syystä me erottaisiin, niin jäisin asumaan lähistölle ja lapsi olisi yhtä paljon kummallakin. En mistään tilanteesta erottaisi lasta isästään. Tai no ehkä sitten, jos nyt paljastuisi että mieheni olisi hirveän väkivaltainen alkoholisti, joka ei osaa pitää elämänhallintalankoja käsissään, mutta tämä tilanne vaatisi täydellisen luonteenmuutoksen.

Ihmiset, miettikää ihan oikeasti kahdesti millaisen isän/äitin haluatte lapselle. Ja miehet - vaikka nainen jauhaisikin teille, että ehkäisyasiat on kunnossa, niin käyttäkää sitä kondomia niin pitkään että olette täysin varmoja siitä, että asia on näin ettei sitten tartte olla kyrpä otsassa maksamassa elareita, koska nainen tuli "vahingossa" raskaaksi. Maailma on täynnä biologisen kellon sokeuttamia naisia, jotka tekee mitä tahansa saadakseen lapsen, välittämättä siitä millaisen pohjan lapsen elämälle luo valinnoillaan.

raskausmaha

Hitto että repeilytti tämä Iltalehden artikkeli raskausmahojen hiplailuista: http://www.iltalehti.fi/raskausjalapset/2013072517296088_rb.shtml
Voisi testata tuota, jos onni on myöden, että koskettelee toisen mahaa takaisin jos tulee ilman lupaa koskettelee mun mahaa. Tosin voisin harkita jopa sellaisen paidan hommaamista, jossa lukee navan kohdalla teksti "näpit irti".

miehen vauvakuume

Okei, en ole miestäni varsinaisesti kieltänyt puhumasta meidän vauvantekoaikatauluista, mutta hieman ärsyttää kun olen jo kahdelta kaverilta kuullut että mieheni on möläyttänyt lastentekohaaveista. Eikä varsinaisesti edes haaveista, vaan ensimmäinen tapaus oli kysellyt milloin meille tulee vauvoja ja mies oli sanonut että eiköhän niitä lähiaikoina ala tulemaan ja samalla ilmoittanut, että niitä tehdään kaksi lyhyellä ikäerolla:D ei oltu asiasta edes keskenämme pahemmin keskustelleet, mutta näin hän on päättänyt ja kyllä mä nyt sitten hänen päätöstään tuen, jos hän kokee asian parhaaksi noin:D Tai no katsoo nyt mitkä on fiilikset ensimmäisen (mahdollisen) synnytyksen jälkeen. Toinen möläytys oli nyt viikonloppuna, kun kaveripariskunta oli käymässä ja olivat kehunneet meidän kotia ja mieheni oli sanonut jotain siihen tyyliin, että katsoo nyt miten pitkään mahdutaan olemaan täällä josta kaveri olisitten päätellyt, että oltaisiin lisääntymässä ja oli asiaa tiedustellut ja mieheni oli myöntänyt asian. Onhan tuo nyt semisti suloista, mutta voiko toiselle sanoa että et sä viittisit sä olla puhumatta noista lisääntymisjutuista kellekään, koska en halua että asiasta puhutaan ympäriinsä.

Se on varmaan hölöttänyt noista jo ympäriinsä, en ole varma haluanko edes tietää keille kaikille. Mitenköhän sitten käy, jos tässä lähiaikoina raskaudun ja en itse haluaisi asiaa mainostaa kellekään. Mitenköhän pitkään tuo osaa pitää suunsa supussa ja voinko pyytää toista olemaan asiasta hiljaa...

Itse olen miettinyt asioita jo niinkin pitkälle, että jos saadaan kaksi lasta, niin pärjätään tässä asunnossa ihan hyvin vaikka seuraavat 10vuotta. Ensimmäinen lapsi pärjää ensimmäisen vuoden makuuhuoneemme nurkkaukseen sijoitettavassa sängyssä ja kun aika koittaa, niin hälle tulee oma huone nykyään työhuoneen/vierashuoneen virkaa pitävästä huoneesta. Miehelläni on ala-asteikäinen poika, joka on meillä n. joka toinen viikonloppu eikä juurikaan "huoneessaan" aikaa vietä, joten hän ei tarvitse omaa huonetta, joten kun työhuoneemme/vierashuone on aika muuttaa lastenhuoneeksi niin mieheni poika saa majoittautua olohuoneeseen vierassängyllä. Mieheni oli itse nuorena avioeroperheessään majoittautunut aina äitinsä sohvalle, kun oli äitinsä luona, eikä hän ole traumatisoitunut asiasta. Muutoin asui isänsä tykö, jossa hällä oli oma huone. Sitten kun työhuone käy pieneksi, ts. mikäli saamme kaksi lasta, niin vaihdamme oman makuuhuoneen (joka on isoin tila asunnossamme) työhuoneeseen ja lapset saavat yhteisen huoneen meidän makuuhuoneesta.Uskon kuitenkin, että mikäli lapsien ikäero on vuoden verran, niin he pärjäävät ihan hyvin tarhaikäiseksi asti pienemmässäkin yhteisessä huoneessa.

Niin etten mä nyt sit tiiä kumpi meistä on se tärähtäneempi tapaus xD Mieheni, joka hölöttää asioista ennakkoon, vai mä joka suunnittelen asioita seuraavan 10 vuoden päähän.

ovulaatiotestin käytön opettelua

Katsoin eilen huvikseni uudelleen tuon syljestä tehtävän ovulaatiotestin opetusvideon ja huomasin kaksi asiaa jotka olen tehnyt päin puuta.
a)sylki otetaan kielen alta sormella ja pistetään mikroskoopin päälle - ei siis mistä sattuu.
b)sylki pyyhitään mikroskoopilta mikrokuituliinalla - ei vesihanan alla uittamalla:D

Jospa sitä nyt saisi hieman luotetettavampaa raportointia tuon laitteen kanssa:D

Alunperin yhtenä ajatuksena ovistestin hommaamiseen oli se, että oppisin tunnistamaan ovulaation ei vain raskauden välttämiseksi tai saavuttamiseksi, vaan myös sen saavuttamiseksi että olisi joku sauma "yrittää" vaikuttaa vauvan sukupuoleen. Poikasiittiöt kun ovat lyhytikäisempiä, niin mikäli pyrkii siihen ettei harrasta ovulaatiopäivänä seksiä ja mielellään vielä paria päivää ennen ovista välttelee seksiä, niin voi olla suurempi todennäköisyys saada tyttölapsi. Jotenkin sellainen tunne, että tyttölapsi ois vähän helpompi ensimmäisenä pirpanana kuin poikalapsi vaikka ei kai sillä sukupuolella lopulta merkitystä ole, kunhan lapsi on terve. Kaikilla tuntuu vain olevan pelkkiä poikalapsia niin itse haluaisin tyttölapsen vaikka eihän noihin asioihin lopulta voi kauhiasti vaikuttaa, mutta kai sitä saa elätellä toiveitaan edes:)

seuraavaa ovulaatiota odottelemaan

Aamuinen raskaustesti oli oletetusti negatiivinen ja nyt nuo kuukautiset näyttäisivät ja tuntuisivat tekevän tuloaan, hirveä polte alavatsassa ja pientä vuotoa. Ovulaatio on siis ollut todennäköisesti 5.7 koska tuolloin mulla oli tissit kipeät ja lieviä menkkakipumaisia olotiloja pötsissä. Tuolla viikolla seksiä oli tullut harrastettua  2. 3. ja 7.päivä joten juuri siihen väliin on tuo ovis ajoittunut, homma taisi kosahtaa siihen, kun saunottiin tuolla viikolla - saunominen kun tappaa siittiöitä ja kun mestoillani oli ollut mahdollisesti odottamassa siittiöt munasoloa, niin oon murhannut ne saunomalla. Olin tuolla viikolla niin varma, että ovulaatio olisi ollut jo edellisellä viikolla, joten ei tullut "pantua kuin viimeistä päivää" joka nyt on muutenkin harvinaista herkkua tässä taloudessa, yleensä kun seksiä on maksimissaan kerran viikossa:D Eli vastaisuudessa, kun tähtää siihen että kuukauden alusta harrastaa seksiä joka toinen päivä 1-10päivinä niin oviksen kanssa voisi olla paremmin saumoja.

to be or not to be

toistaiseksi kuukautiset eivät ole alkaneet, huomenna aamulla ajattelin tehdä testin mikäli Japanin lippu ei tee ilmestymistä sitä ennen. Alavatsaa vihloo sillein jännästi, vaikea sanoa onko kuukautiskipuja vai jotain muuta, ei ehkä kuitenkaan perusfiilis mikä tulee ennen kuukautisia/niiden aikana. Rinnat tuntuu hieman normaalia raskaimmilta, mikä on toisaalta suhteellisen normaalia ennen kuukautisia. Erityisen arat ne eivät kuitenkaan ole. Alavatsa pömpöttää ehkä semisti enemmän kuin normaalisti ja jos yrittää vetää pötsiä sisään, niin se tuntuu inhalta. Vessassa ravaamiset on öiden osalta hieman helpottanut. Viikonloppuinen uupuminen on myös helpottanut.

Jotenkin uskoisin, että sen kyllä aavistaisi jos on raskaana... eikä ikävä kyllä sellaista fiilistä nyt ole.

Kuukautiskierto

Mulla oli nuorempana niin säännöllinen kuukautiskierto, että kuukautiset alkoi aina tyyliin 5.päivä klo 22.35, tosin tuolloin popsin e-pillereitä joten välivuotoahan tuo oli. Nykyään kuukautiskierto on 27-31päivää ja olen ollut ilman hormonaalista ehkäisyä jo reilun 3-vuotta. Viime kuukautiset alkoivat 17.6 ja keskiarvo kuukautiskierron pituudella on 29vrk. Kuukautisten olisi pitänyt tänään alkaa, ja vaikka jo lauantaina oli enteileviä tuntemuksia alamahassa, eivät kuukautiset ole vielä alkaneet. Toivossa on hyvä elää, etteivät ne alkaisikaan mutta on jotenkin sellainen tunne, ettei vielä kuitenkaan tärpännyt.

Alkuraskauden oireita tullut luettua ja jopa viikonloppuna alkanut nuhainen olo voisi olla moista oiretta, myös hirveä väsymys ja tihentynyt virtsaamisen tarve viittaavat alkuraskauden oireisiin. Vaikka voivat viittaa ihan perus pöpöihinkin.

Kävin tänään lounastauolla hakemassa pari raskaustestiä, tein ensimmäisen testin jo hätäpäissäni työpaikalla ja se näytti negatiivista, olin tosin juonut reippaasti vettä ja ollut vain kaksi tuntia pissaamatta joten tulos voi vääristyä. Toisen testin teen, mikäli kuukautiset eivät sitä ennen ala, tulevana keskiviikkona tai torstaina. Toisaalta ei testi tuolloinkaan välttämättä vielä mitään kerro...

Viikko pitäisi vielä elää jännityksessä, ennen kuin on taas hieman viisaampi.

koira vs lapsi

En ole oikeastaan koskaan tykännyt koirista, jossain vaiheessa mietin jopa sitä että jos en voi sietää koirien aiheuttamaa vaivaa niin miten voin sietää lapsia, koska eihän ne nyt lopulta kauheasti eroa toisistaan. Yhtenä syynä koira inhooni on se, että ne nyt vaan haisee mun nenään ihan hirveälle ja koska olen niille allerginen.
En myöskään jaksa sellaista riippuvuussuhdetta kuten koirilla on ihmisiin. Koiria pitää lenkkeilyttää kolmesti päivässä, säällä kuin säällä. Ne roikkuu kokoajan sun perseessä kiinni häntää heiluttaen, kun pitäisi heittää palloa tai jotain muuta keksiä, jotta koira saisi tarvitsemansa huomion. Toki on olemassa erilaisia koirarotuja ja ne käyttäytyvät erilailla, mutta silti. Ja jos haluat olla yön pois kotoota, sellaisessa paikassa jossa ei saa olla koiria, joudut hommaa koiralle hoitajan, koska koira ei pärjää yksin kotona vuorokautta.

Miten koirat sitten eroaa lapsista, koska yllä kuvaamani tilanteet sopivat myös kuvaamaan lapsen tarpeita ja käytöstä. Lapsi vaatii enemmän huomiota ja on riippuvaisempi ihmisestä monta vuotta -> terve lapsi kehittyy ja oppii pitämään itsestään huolta, koira ei.

Joten ehkä voin haudata tuon pelkoni, että jos en jaksaisi tai haluaisi pitää huolto koirasta, niin ehkä mä kuitenkin pärjään lapsen kanssa:D

äitiysvaatteet

Tuli sitten pistettyä Ellokselle tilausta parista todella halvasta äitysfarkusta. Tummansiniset tällaiset: http://www.ellos.fi/cocoon/farkut-korkea-malli/351596 ja vähän samanlaiset matalavyötäröiset farkut piti tilata samalla, kun tilasin muita vaatteita. Olen tosin sen verran taikauskoinen, että pelkään että pelkästään tällaisten asioiden ennakoiminen on vain haitaksi.

Kuinkahan pitkään raskauden voi pitää piilossa pukeutumisella. Tykkään pukeutua vartalonmyöntäisiin paitoihin, joten jos vaihdan tyyliä lennosta niin se saattaa aiheuttaa raskausepäilyjä. Toivottavasti välttyisin vähintään puolivälin ylin työpaikalla ihmettelyiltä. En jaksa yhtään mitään vatsanhiplaajia ja koska on laskettuaika tiedusteluita.

ennakkoon mietityt periaatteet...vs todellisuus

Suurinosa naisista varmastikin miettii, miten tulee jälkikasvunsa kasvattamaan. Itselläni on suht selkeät sävelet asian tiimoilta, mutta sen näkee sitten miten todellisuudessa hommat tulee menemään, kunhan se on ajankohtaista. Joten nyt kun tilanne ei ole vielä päällä, onkin hyvä listaa se ideaalitilanne johon tähtää ja vertaa sitä sitten aikanaan todellisuuteen. Kaikkea (jos mitään) kun ei voi ennustaa, esimerkiksi imetys joka ei välttämättä onnistu kaikilla.
Ihanteellisin tilanne itselläni olisi se, että voisi imettää 9kk. Olen myös miettinyt sitä, että lapselle ei tulla antamaan rokotteita ennen kuin hän täyttää kolme - tämä sen takia, että lapsen oma vastustuskyky saa kehittyä ensin, ennen kuin sitä aletaan sekoittamaan teennäisellä vastustuskyvyllä. En tule myöskään itse ottamaan mitään influenssarokotetta mahdollisen raskauden aikana.

En myöskään tule antamaan lapselle viljaa tai sokeria sisältäviä tuotteita ennen kuin hän on 3-vuotias. Lehmänmaitokaan ei todennäköisesti tule kuulumaan ruokavalioon kovinkaan aikaisessa vaiheessa, mutta tämäkin jää nähtäväksi.

Olen myös ajatellut sitä tavaramäärää, johon tuo (mahdollinen) lapsi tullaan hukuttamaan sukulaisten toimesta. Onneksi voidaan vedota siihen, ettei meillä ole kauheasti tilaa krääsälle, niin voi hienovaraisesti ilmoittaa että älkää mielellään tuoko leluja, jotka eivät kestä aikaa. En halua ympäröidä lasta muovilla, joten kaikki muovikrääsät tulee todennäköisesti menemään hyvinkin nopeasti kiertoon. Miten tällaisenkin asian sitten esittäisi sukulaisille...."Hei, älkää tuoko meille mitään muovikrääsää, koska niistä irtoaa lapselle haitallisia aineita ja ne häiritsee lapsen hormonituotantoa..." taitaa mennä 99% ihmisten hilseen yli.

Kestovaippailua tulen ainakin yrittämään, koska se vaippamäärä minkä yksi vauva saa aikaan vuodessa on ihan hirveä kasa ja vaipoilla menee vuosikymmeniä maatumiseen. Koskahan me ihan oikeasti hukutaan omiin roskiimme.... Olenkin jo pistänyt sivuun vanhoja pyyhkeitä ja lakanoita siltä varalta, että niistä saa tehtyä näppärästi lisäimuja kuorivaippoihin. Yritän myös ostaa nämä käytettynä, koska nämä pääsääntöisesti vain paranevat käytössä.

Pyrkimyksenä on se, että ostan kaikki tarvittavat tarvikkeet yms vaatteet käytettyinä, en näe mitään ideaa ostaa uutena tavaraa jonka voi ostaa käytettynä ja hyväkuntoisena edullisemmin. Tämä voi tosin olla hormoonien pyörityksessä vaikeeta, kun kaikki on niin ihanaa ja kaikkee pitää hiplata ja kaiken haluaa ostaa.

Tuttipullot tulen tosin ostamaan uutena ja ne tulevat olemaan lasisia. Yritän välttää mikroaaltouunin käyttöä niin paljon kuin se on mahdollista.

Kaikenkaikkiaan tulen pyrkimään siihen, ettei itse osteta mitään ylimääräistä ja tarpeetonta, vaan pyritään etenemään mahdollisimman minimalistisesti jos näin voi sanoa:D

raskautta suunnittelemaan

Olen pitänyt kuukautisistani kirjaa reilun vuoden ajan, toisin kuin jotku jotka on pitänyt kirjaa kuukautisistaan koko elämänsä. Luulen että tämä kirjanpito on ollut jotain tietoista vauvakuumeilua, vaikka varsinaista vauvakuumetta en vieläkään - ainakaan myönnä - potevani. Vuodenvaihteen aikoihin aloin lukemaan ovulaation tunnistamisesta ja oikeastaan kaikkea ihan perusasiaa kuukautiskierrosta. En ole koskaan ollut pahemmin kiinnostunut aiheessa, menkat tulee kerran kuukaudessa ja that´s it:D Ovulaatiota yritin (huonolla menestyksellä) tunnistella alkuvuodesta ovulaatiotikuilla, joista tosin luin vasta kuukausi kokeilun jälkeen, että ne toimii parhaiten iltapäivästä - eikä aamusta, kuten raskaustestit (joo, oon joutunut pari kertaa paniikissa tekemään raskaustestin, kun menkat on ollut myöhässä). Eli kaikille itseäni tyhmemmille tiedoksi, jos tällaisia ihmisiä löytyy edes, niin tikkuun pissattavat ovulaatiotestit on järkevintä tehdä iltapäivästä ei aamuvirtsasta, koska aamuvirtsan tulos ei ole realistinen. En nyt sen tarkemmin enää muista mikä se virallinen selitys oli, liittyi jotenkin vissiin hormooneihin:)

Huhtikuussa lopetin ehkäisyn (ts. kävin poistamassa kuparikierukan) ja hommasin tuollaisen syljestä tehtävän ovulaatiotestin, jonka kokeilua ensin kiroilin (kun olin niin idiootti, etten tajunnut miten se toimii) koska en nähnyt kunnolla tämän vempaimen mikroskoopin muodostamaa kuvaa - koska en katsonut sitä tarpeeksi läheltä. Onneksi tajusin katsoa vempaimen mukana tulleen video-oppaan, koska todennäköisesti olisin palauttanut tuon vempaimen saatteella "ihan paska laite, eihän tästä nää yhtikäs mitään ja mä olen sentään normi näön omaava" ja vastaanottaja olisi ollut ihmeissään, kun olisi laitetta tutkaillessa tajunnut että ihan hyvinhän tää toimii. Ongelmat selättäneenä olen siis lopulta oppinut tuota laitetta käyttämään, tosin vielä ongelmia aiheuttaa ristiriitaiset tiedot siitä mihin aikaan päivästä kyseinen sylkitesti on järkevää tehdä. Suomenkielisissä ohjeissa luki, että ei heti aamusta koska sylki on niin paksua ja ruokailusta/juomisesta pitää olla3h tauko.Kun taasen tuossa ohjevideossa oli että testi tulee tehdä heti aamusta, ennen kuin on syönyt tai juonut mitään. Mikä siinä on niin vaiheeta tehdä yhtenäisiä ohjeistuksia? kysyn vaan...

Muutaman kerran luulen jo tunnistaneeni ovulaation, joka ilmenee ns. saniaismaisena kuviona tässä mikroskoopissa ja oikeastaan ensimmäinen, varsinainen "raskauden yritys" oli vajaa muutama viikko sitten, jolloin edellisistä kuukautisista oli kulunut kaksi viikkoa joten ohjekirjan mukaisesti ovulaatio olisi pitänyt olla seksinharrasteluiden aikoihin. Tuolloin en tosin päässyt testaamaan ovulaatiota tällä sylkitestillä, koska olin kadottanut tämän vempaimen muutamaksi päiväksi.

Olen jo lueskellut mahdollisista ensiraskauden oireista, mutta on jotenkin sellainen fiilis ettei nyt vielä tärpännyt. Ensi viikolla pitäisi alkaa kuukautiset, joten saas nähdä kuinka kävi.

Jos nyt tärppäsi, ja vaikka ei ois nyt tärpännyt, niin sen päätöksen tein jo aikoja sitten että kun raskaus on todellisuutta, niin en tule mainitsemaan siitä sanallakaan kellekään muulle, kuin miehelleni. En vielä tiedä mieheni kantaa siihen, suostuuko hän tuota salaamaan omalta perheeltään mutta mä en tule asiasta mainitsemaan sanallakaan omalle perheelleni, koska mua niin kyrsii mun suvun jatkuva tivaaminen perheen perustamisesta. Olenko ihan hirveä, jos ilmoitan perheenlisäyksestä siten, että menen vasta vauvan kanssa käymään vanhemmillani:D? Tiedän, että pystyn junailemaan tilanteen niin, etten käy vanhemmillani puoleen vuoteen, koska näemme välimatkan takia todella harvoin enkä ole muutenkaan niin kauhean läheisissä väleissä heidän kanssa, ei meillä mitään kränää ole tai sellaista, en vaan ole koskaan ollut kauhean läheinen vanhempieni kanssa. Eli sotasuunnitelma on sellainen, että käyn vanhemmillani silloin viimeisen kerran(n. 3.raskauskuukauden aikana) kun vatsaa ei vielä erota ja sitten seuraavan kerran vasta, kun vauva on syntynyt. Onneksi mulla on taaksepäin kallella oleva kohtu, niin tuolloin raskausmassu ei vissiin tule kovin herkästi esille niin saanen ehkä piilotettua mahdollisen raskausmahani muulta maailmaltakin.

Tosin ainahan tässä on sellainen riski, etten tule koskaan raskaaksi... tällä iällä raskautusmisen onnistuminen on muistaakseni niinkin harvinaista, että vain 25% raskautuu vuoden aikana. Tai jotain sinne päin. Sit kun oma mies on vielä tupakoitsija, niin tuo heikentää spermanlaatua ja munasolun kiinnittymistä kohtuun hedelmöittymisen jälkeen.

"voisitte tekin alkaa tekemään jo lapsia"

Olen saanut kuunnella vauva-uteluista jo muutamia vuosia - utelut tulevat lähinnä äitini puolelta ja tyyliin "kun säkin olet jo tuon ikäinen" ihan kuin en itse tiedostaisi, että olen yli 30-vuotias jo.

Tekisi mieli kirjoittaa tähän painokelvotonta tekstiä siitä, kuinka paljon mua sapettaa tuollaiset tiedustelut, mutten nyt viitsi kauheasti asiaan panostaa:D Kunhan totean, että mun mielestä muiden mahdolliset perheenperustamispläänit ei kuulu muille, kuin niille kahdelle ihmiselle, jotka ovat toisensa löytäneet.

Mä päätin jo suht nuorena sen, että lapsia en tee ennen kuin ehdotus tulee miehen suunnalta. Miehiä on ollut jo jonkin verran, kahdesti olen ollut kihloissa ja kolmas kerta vasta toden sanoi ja pääsin naimisiin asti. Olen tietoisesti blokannut itseltäni biologisen kellon pärinän ja vauvahaaveet, johtuen tästä vakaumuksestani etten tee lapsia oman mielen mukaan, vaan vasta sit kun mies näin haluaa. En voi käsittää ihmisiä jotka a)tekee lapsia "pelastaakseen" suhteen ja tajuavat lapsen synnyttyä että se mies on edelleen juoppo, väkivaltainen ja huono isäksi tai b) tekee lapsen miehen kanssa, joka ei itse lasta halua ts. hommautuu "vahingossa" raskaaksi vain koska oma biologinen kello huutaa. En voi käsittää mitä tällaisten ihmisten päässä liikkuu...niin tai kuten erään kaverin äiti ohjeisti lastaan, jolla puskee vauvakuumetta "no kato meet vaan baariin ja hommaat sieltä jonkun miehen yhdeksi illaksi, sit kasvatat lapsen yksinäsi." Kuka täysipäinen ÄITI ohjeistaa lastaan tuollein? Jos on miehellä mun mielestä oikeus päättää siitä, hommataanko lasta ylipäätään niin mun mielestä vielä tärkeämpää on se, että lapsella on oikeus siihen että sillä on edes mahdollisuus ehjään perheeseen. Eri juttu toki sitten ne tilanteet, joissa suhde on kariutunut syystä tai toisesta jo ennen kuin lapsi on syntynyt. Tosin tuolloinkin ihmetystäni herättää se, että miksi tehdään lapsi suhteeseen joka ei ole vakaalla pohjalla. Mä haluan (edes yrittää) tarjota lapselleni ehjän perheen, enkä halua tehdä uutta ihmistä maailmaan omien itsekkäiden halujeni pohjalta.

No mutta aiheeseen. Miehelläni on ollut jo jonkin aikaa vauvakuume. Homma lähti liikkeelle niinkin typerästä asiasta, kuin eräästä tv-sarjasta, jota seurasimme ja tähän sarjaan syntyi vauva ja mies tokaisi "tehdään mekin tuollainen" totesin tähän sitten "mä en tee lapsia ennen kuin olen naimisissa" johon mieheni "voidaan me naimisiin mennä, jos mun tarvii tulla paikalle vain sanomaan tahdon"...

Lopun voitte jo mahdollisesti arvata ja ah niin ihanan romanttiset "tehdään sit vauva"-häät pidettiin ja nyt ollaan mies ja vaimo.

Olen jo jonkin aikaa yrittänyt tutkailla kuukautiskiertoani sillä silmällä, jotta mihin kohtaan kuuta mahdollinen ovulaatio ajoittuu, mutta vielä hieman hirvittää ajatus siitä, että jossain vaiheessa ois vatsa pömpöllään ja vielä enemmän hirvittää, jos en koskaan tule raskaaksi. Mutta sen päätöksen olen tehnyt jo ennen kuin raskautta alettiin varsinaisesti suunnittelemaan - en tule asiasta mainitsemaan sanallakaan kellekään, niin pitkään kuin asia on vain mahdollista pitää salassa.