En ole oikeastaan koskaan tykännyt koirista, jossain vaiheessa mietin jopa sitä että jos en voi sietää koirien aiheuttamaa vaivaa niin miten voin sietää lapsia, koska eihän ne nyt lopulta kauheasti eroa toisistaan. Yhtenä syynä koira inhooni on se, että ne nyt vaan haisee mun nenään ihan hirveälle ja koska olen niille allerginen.
En myöskään jaksa sellaista riippuvuussuhdetta kuten koirilla on ihmisiin. Koiria pitää lenkkeilyttää kolmesti päivässä, säällä kuin säällä. Ne roikkuu kokoajan sun perseessä kiinni häntää heiluttaen, kun pitäisi heittää palloa tai jotain muuta keksiä, jotta koira saisi tarvitsemansa huomion. Toki on olemassa erilaisia koirarotuja ja ne käyttäytyvät erilailla, mutta silti. Ja jos haluat olla yön pois kotoota, sellaisessa paikassa jossa ei saa olla koiria, joudut hommaa koiralle hoitajan, koska koira ei pärjää yksin kotona vuorokautta.
Miten koirat sitten eroaa lapsista, koska yllä kuvaamani tilanteet sopivat myös kuvaamaan lapsen tarpeita ja käytöstä. Lapsi vaatii enemmän huomiota ja on riippuvaisempi ihmisestä monta vuotta -> terve lapsi kehittyy ja oppii pitämään itsestään huolta, koira ei.
Joten ehkä voin haudata tuon pelkoni, että jos en jaksaisi tai haluaisi pitää huolto koirasta, niin ehkä mä kuitenkin pärjään lapsen kanssa:D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti