Miehen järkyttyminen

Hitto, että repeilin eilen ihan kippurassa. Pyysin miestä laittamaan pyykinpesukoneessa lojuvat vaatteet kuivaustelineelle, siinä hän sitten laitteli vaatteita ja jossain vaiheessa hän alkoi huutamaan mun nimeä järkyttyneen kuuloisena. Menin katsomaan mikä hälle iski, niin hänellä oli mun yksi uusista paitaostoksista levitettynä käsissään ja hän kysyi "kuinka helvetisti sä ajattelit lihota"... naureskelin, että se paita on kokoa 36, se on vähän tuollaista ns. väljempää mallia, etten ajatellut lihottaa itseäni yli 200kiloiseksi :D

En usko, että mun paino on kynnyskysymys meidän suhteessa, mutten kuitenkaan ajatellut syömällä syödä itseäni kauhean isoksi raskauden varjolla ja toivon, että saan kertyneet läskit pudotettua raskauden jälkeen suht pian ja vähän vielä extraakin. En viihdy yhtään ylipainoisena.

Tuli myös soitettua tänään labraan ensi viikon sokerirasituksesta johtuen ja kysyttyä pitääkö mun vältellä liikuntaa ennen testiä. Hyvä että soitin, koska olin ajatellut että fillaroin tuonne (5km/suunta) ja jos olisin tuon tehnyt, niin testi ois voinut mennä perseelleen. Nyt miehen pitää heittää mut ja polkupyörä tuonne perille, jotta voin sitten polkea testeistä suoraan neuvolaan ja sitten bussipysäkille, että ehdin töihin ennen puolta päivää.
Mielenkiinnolla odotan millainen olo tuosta testistä tulee, pitää muistaa pakata kunnon eväät mukaan jotka voi syödä ennen neuvolaan menemistä. Pitää kyl jotain tekemistäkin yrittää kehitellä tuonne odotusajaksi, hieman nihkeetä hengailla 2tuntia jossain terveyskeskuksessa. Puhelimen laturi nyt ainakin pitää muistaa pakata mukaan.

Tänään on iskiasta taas kiukuttanut, myös silmiin on koskenut tavallista enemmän. Huomenna on esimiehen kanssa palaveri, hieman jännittää mitä tuleman pitää, koska meidän tiimissä alunperin osa-aikaisena töissä olleelle tapaukselle on ilmoitettu, ettei se voi enää jatkossa tehdä 8h työpäiviä vaan hälle tarjotaan vain tyyliin 20h viikossa töitä joten en sitten tiedä, mitä hittoa ne on kaavailleet meidän kahden täysiaikaisen päänmenoksi, koska ei tuossa hommassa pärjää kaksi ja kun mä jään pois niin yksi vielä vähemmän. Toivottavasti on sitten työpaikka, jonne palata, kun äitiysloma loppuu:/