eilen illalla köllötellessäni sängyllä maha-asukki alkoi riehumaan kunnolla, mieskin tunsi vatsani läpi nuo potkut. Hassu fiilis tuo:D
Eilinen päivä meni enemmän tai vähemmän ahdistuneisuuden kourissa, kun aloin miettimään töihinpaluuta - se ei ahdista, että pitää mennä töihin, vaan se etten halua että kukaan alkaa lässyttelee mun raskausmahasta ja juoruilemaan musta mun selän takana ihmisille, joita en töissäni kauheasti näe edes joten he eivät ilman juoruja raskaudestani edes saisi kuulla.
Mä toivon, että töissä olisi sen verran viileetä että voin huoletta käyttää isoja liinoja kaulalla ja neuletakkia, jolloin saan vatsan suht hyvin peiteltyä. Jos ilmastointi on epäkunnossa ja töissä kuuma, niin mahan peittely on jo haasteellisempaa ja lähestulkoon mahdotonta.
Perjantaina ajattelin lähettää esimiehelle sähköpostiviestin äitiyslomistani, olen nyt muutaman päivän miettinyt sitä, että pidänkö sittenkään talvilomaani pois ennen äippälomaa vai pidänkö sen vasta äippäloman jälkeen... Se on kuitenkin viikko pitempään lapsen kanssa kotona. Toisaalta, tuo kaavailemani loma-ajankohta olisi sellainen, että saan siitä yhden ylimääräisen lomapäivän, koska siihen osuu yksi pyhäpäivä. Olin ajatellut pitää pekkasen 30.10 ja jääväni sitten 31.10 perjantaina talvilomalle, kun virallisesti äitiysloma alkaisi vasta 8.11, eli viimeinen työpäivä olisi ilman talvilomaa 7.11 (tai sitten 6.11, koska luulen että mun on pakko pitää tämän vuoden ainokainen pekkanen vielä pois ennen äippälomaa). Toisaalta, on myös sekin mahdollisuus, että jos olenkin joutunut jäämään sairauslomalle ennen äippäloman alkua, tällöin talviloma siirtyy automaattisesti hamaan tulevaisuuteen. Vaikeita valintoja.
Oli miten oli, se on ainakin varmaa että töissä joudun olemaan enää maksimissaan 12viikkoa alkaen ensi viikosta ja sit olen reilun vuoden pois ja toivottavasti äippäloman jälkeen minulla on vielä työpaikka, jonne palata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti