Käyntiin appiukon luona kahvittelemassa. Siinä sitten paljastettiin miehen isovanhemmillekin raskaus, hänen isänsä sen jo tiesi. Isoäiti sitten oli vain tyyliin, kun selvisi että sukupuoli on poika, että onko se varmaa? Ainoa, joka miehen puolelta (mukaanlukien appiukko) joka on meitä raskaudesta edes onnitellut, on ollut miehen naisystävä. Hän kertoi itse, kuinka oli toivonut tyttöä kun odotti toista lastaan, mutta poikahan sieltä tuli. Kyllähän noita silti rakastaa, oli sitten sukupuoli mikä tahansa.
En ymmärrä tuon isoäitin reaktiota, kun kaikilla muilla hänen lapsenlapsien perheillään on tyttölapsia, vain mieheni ja hänen siskonsa lapset on ainoastaan poikia. Ymmärtäisin, jos suvussa ei olisi yhtään tyttölasta...
Vaikka itsekin petyin, kun ultrassa näkyi poika, niin nyt alkaa tuntumaan siltä että ehkä se on esikoisellekin parempi että on tulossa toinen poika. Tyttöä huomioitaisiin varmaan sukulaisten puolesta ihan eri tavoin, kuin tuota esikoista ja mun tekee pahaa ajatella, että toiselle tulee sen takia paha mieli, kun tyttö on ollut "odotetumpi".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti