Lauantai-illalla iski sellainen olo, että ei hitto alkaakohan se supistelemaan. Olin istunut lattialla väkertämässä koristetyynyihin uusia päällisiä, kun kohdunsuulla alkoi tuntumaan sellaista jännää juilintaan. Oli pakko alkaa raivaa asuntoakin varalta, jos tulisi lähtö synnärille, ettei täällä olisi ihan hirveetä kaaosta, jos miehen lapsi pitäisi hakea jonkun toisen toimesta ja viedä kotia. Mutta ei se sitten vielä lähtenytkään syntymään.
Juttelin mutsin kanssa, miten mun ja mun sisarusten syntymäajankohdat on mennyt yhteen laskettujen aikojen kanssa ja isosisko- ja veli syntyivät kumpikin ennenaikaisesti. Sisko 1kk ja veli 2kk ennakkoon ja mä ja mun veli taas muutaman päivän yli lasketunajan. Ymmärtääkseni noista voisi saada jotain osviittaa, joten toivottavasti ainakaan ei mene yli tämä oma raskaus.
Hieman kyllä risoo se, että jos nyt käy niin että lapsi syntyy niin että joulun aikaan ollaan oltu vasta n. viikko kotona, niin en kyllä halua että miehen lapsi tulee tänne joulun välipäiviksi valittamaan (ja istumaan sohvalle 24/7 pelaamaan ja katsomaan telkkaria) tai valittamaan vauvan itkemisestä keskellä yötä, koska tiedän että saan kuulla sitä paskaa jatkossa ihan tarpeeksi ja mun mielestä se, että mun mies on isyysvapaalla ei tarkoita sitä että se voi viettää aikaa (joka on oikeasti yleensä vain lapsen teeveen tuijottamista ja pelaamista) 10v lapsensa kanssa, vaan sitä että se auttaa mua vauvan kanssa. Viettäköön talvilomansa tuon ensimmäisen lapsensa kanssa. Muutenkin ärsyttää, kun tuo miehen lapsi tulee joka hiton kerta täällä ollessa aina aamulla herättämään mut, jos on jotain vailla, ei koskaan häiritse oman isänsä unia ja tuo on vähän rassaavaa -varsinkin kun tuon käytös mua kohtaan on toisinaan vähättelevää ja ei juurikaan kiitoksen sanaa kuulu mistään mitä teen. Eilen tuli aamulla herättämään mut (olin nukkunut yön aikana n. 4h pätkissä) kysyäkseen missä leipä on, vaikka olin edellisenä iltana jo sanonut samaan kysymykseen ettei meillä ole leipää, ota jogurttia ja mysliä joka oli sama vastaus samaan kysymykseen eilen aamulla. En tajua miten joku 10v voi olla noin dementtinen. Jatkossa yritän pitää huolen siitä, että ne viikonloput kun miehen lapsi on täällä, niin mies saa ottaa vetovastuun kokkailuista ja muista, kun nyt nuo on olleet mun harteilla. Pitää myös ilmoittaa tuolle lapselle, että mua ei jatkossa tulla herättelemään turhaan, jos on nälkä niin sit pitää syödä. Ruoka ei ilmesty yhtään sen ihmeellisemmin jääkaappiin tai keittiöön, jos siitä tulee erikseen multa kysymään. Ja että siitä on turha alkaa huomauttelemaan, jos herää vauvan itkemiseen, että sille ei yksinkertaisesti voi mitään jos se itkee ja siihen herää. Tuo tapaus kun saattaa alkaa kiukuttelemaan ja heittelee muuta paskaa, jos olen käynyt keskellä yötä pissalla ja hän on siihen herännyt tai jos olen joutunut pistää hetkeksi meidän huoneeseen valot päälle (ne ei näy suoraan tuohon vierashuoneeseen) ja jos lapsi on vielä tuossa vaiheessa ollut hereillä niin tulee "laita valot pois" komennuksia. Yleensä nämä illat ovat olleet sellaisia, että tyyppi on vetänyt kokista tai jotain muuta piristävää settiä myöhään illalla vaikka olen n. tuhat kertaa sanonut, että ei kannata juoda kokista illalla, koska se vie yöunet.
Ja eilen, kun leikkasin tämän hiukset niin "kiitos" oli se, että tapaus kommentoi "hirveät" - kun hiukset oli just siinä asennossa johon ne nyt sattui jäämään kun niitä leikkelin - eli päätä myöden. Ens kerralla, kun tuo haluaa hiustenleikkuun, niin sanon että sä et ole ensinnäkään kertaakaan kiittänyt mua sun hiustenleikkuusta ja viimeksi tuli vain kommentti "hirveät" niin voit jatkossa pyytää isäpuoles leikkaa sen siilin, joka sulla on aiemminkin ollut, mä en sun hiuksiasi enää leikkele. Hitto mua ärsyttää tuollainen kiittämätön käytös. Pääsääntöisesti tuo tapaus on kyllä oikeasti todella tottelevainen ja hyvin kasvatettu, mutta mä en tykkää että mun kodissa mulle alkaa jonkun toisen lapsi hyppii silmille tai latelee ehtoja tai komentelemaan ja sitten mun pitäisi vielä "palvella" tätä vaikka se homma kuuluu sen isälle, ei mulle.
Noh, siinä päivän avautuminen, ehkä hieman helpotti taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti