Vauva syntyi 17.12

ollut hieman haipakkaa tässä viime päivinä:D Vauva syntyi lopulta aika ripeään tahtiin, ei ehditty olemaan kuin 3,5h synnytyssairaalassa kun oli jo nyytti sylissä. Eivät meinanneet uskoa, että lapsi on oikeasti jo tekemässä tuloa, kun alkoi ponnistuttaa. Supistuksia tuli lopulta useammin, kuin taukoja ja meinasi usko loppua kesken ja mietin jo, että ottaisin kohdunsuun puudutuksen mutta sain sitten skarpattua itseni sillä, että se vaatii lääkärin kutsumisen ja sisätutkimuksen ja se todennäköisesti myös hidastaa synnytystä, joten jätin puudutukset ottamatta. Tens-laite ja ilokaasu olivat käytössä, mutta kumpikaan ei kyllä mielestäni hirveästi helpotusta tuonnut. Tosin en tiedä millaiset kivut olisivat olleet ilman näitä apuja. 10h 20min oli synnytyksen kokonaiskesto - ja tuosta oli 31min istukan synnytystä, eli alle 10h varsinaista synnytystä. Ihan uskomattoman nopeasti meni, tuli vain muutama pieni nirhauma jotka ompelivat.

rv 40+3 synnytys taitaa alkaa hiljalleen

joskus seiskan jälkeen alkoi taas hirveä vihlonta kohdussa/kohdunsuulla, menin sänkyyn kasin jälkeen ja hieman ennen ysiä alkoi polttavat kivut alavatsalla - eli ilmeisesti supistukset. Niitä tuli tunnin verran 10min välein ja nyt niitä on tullut 6min välein, äsken väliä oli tosin vain 3min. Ehkä tyyppi yrittää jo hiljalleen ulkomaailmaan:D

Rv 40+1 ja valokuva eiliseltä

Viikonloppuna on ollut jotain juilintaa mestoilla, ilmeisesti sitä että vauva ruuvaa päätään tuonne synnytyskanavaan päin, tai ainakin se tuntuu siltä. Supistuksia nuo tuntemukset ei vissiin ainakaan ole, koska vatsa ei kovetu niiden aikana, se vain repii sillein jännästi kohdunsuuta/kohdun alaosaa, kun tuolla tapahtuu jotain.

Eilen vein synnärikassin miehen autoon valmiiksi, eilinen ilta olikin mielenkiintoinen. Meidän piti mennä kasin näytökseen katsomaan uusinta Hobittia.

Oltiin päästy jo kaupungille, kun etsittiin hirveällä kiireellä parkkipaikkaa. Lähellä leffateatteria oli taskuparkkipaikka vapaana, tosin ahdas sellainen ja kun mies siihen ajoi, niin pyysi mua menee ulos katsoo paljonko on tilaa takana olevaan autoon. Menin ulos ja näytin käsillä n. 30cm. Sit mies avasi auton oven ja suuttuneena sanoi, etten mä näe sun käsiäs paljonko siinä on tilaa, olin että mä näytin jo että tämän verran. Sit pisti oven kii ja edelleen auto on liikkumatta ja mies avasi jälleen oven ja alkoi tivaa, paljon sitä tilaa on. Lopulta sai sanotuksi, että mun pitää näyttää käsin kokoajan kun hän peruuttaa paljonko se etäisyys on takana olevaan autoon. No tein työtä käskettyä ja kun takanaolevaan autoon oli enää n.10cm:n matka heilutin käsiä edestakaisin pysähtymisen merkiksi - tästäkös mies kimpaantui ja alkoi huutamaan mulle jotain että mitä sä huidot siinä. Olisi vissiin pitänyt vaan antaa sen peruuttaa sen takana olevan Bemarin etupuskuriin jolloin siitä olisi alkanut aivan varmasti varashälyttimet ulvomaan, siinähän sitten oltaisiin oltu. Kun mä ajattelin alunperinkin, että se paikka on ihan liian ahdas lähteä parkkeeraamaan siinä kiireessä, mikä meillä oli.

No mies sai lopulta mitä halusi ja näytin loppuun asti  käsillä etäisyyden takana olevaan autoon ja sai auton siihen koloon ängettyä ja lähdettiin kävelee teatterille - joka oli tyyliin toisella puolella tietä. Siinä tietä ylittäessä mies ensin alkoi kiukuttelemaan mulle siitä, kun huidoin käsiäni pysähtymisen merkiksi ja huusin sille vaan että vittu mä mikään formula-asiantuntija ole, ja kun kysyi multa "laitoinko mä auton ovet lukkoon"  totesin siihen puoliksi huutamalla, mistä mä sen voin tietää. Lopputuloksella, että kun oltiin n. 50m päässä leffateatterista ja kello oli sen verran, että liput olisi pitänyt lunastaa sillä hetkellä, niin mies sanoo että mennään kotia mä en jaksa kuunnella tuollaista kiukuttelua. Oletti ilmeisesti, että olisin ollut jotenkin anteeksipyynteleväinen ja ylipuhunut hänet leffaan, mutta sen sijaan katsoin häntä, sanoin aha ja käännyin takaisin autolle päin. Siinä me sitten ajettiin takaisin kotia sen 30min. Kotia päästyä mies alkoi mussuttamaan, että sepäs oli kannattava reissu ja totesin vain, että itsepä sä kotia halusit lähteä.

rv39+5 ei merkkejä synnytyksen alkamisesta

tiistaina jo melkein tuulettelin, kun tuli kunnon suolentyhjennys, että joko nyt alkais jotain tapahtuu, vaan ei. Kävin neuvolassa ja sain vielä ensi viikon torstaille varalta ajan, jollei synnytys ole tuolloin vielä käynnistynyt itsekseen niin voin varata käynnistykseen ajan. En kylläkään tiedä haluaisinko synnyttää ennen vai jälkeen joulun. Miehen sisko perheineen tulee pitemmän matkan päästä tapaninpäiväksi tänne suunnalle viettämään aikaa sukulaisten kanssa, niin en tiedä miten kehtaisin ilmaista sille sen, jos vaikka ennen joulua synnytys käynnistettäisiin, että sori en halua sua enkä ketään muutakaan sairaalaan katsomaan vauvaa, enkä kyllä vielä kotiakaan koska haluan rauhoittaa ensimmäiset päivät vauvan kanssa vain oman perheen kesken - varsinkin kun on pahin influenssakausi päällä, niin en haluaisi mitään ylimääräisiä pöpöjä tänne. Heilläkin kun on kaksi lasta, jotka eivät tosin taida olla tällä hetkellä päivähoidossa kylläkään, joten eivät taida olla ihan mahdottomia tautipesäkkeitä... ja sit kun miettii sitäkin, olisiko se kivempaa lapselle, että saa viettää synttärit just päivää ennen joulua tai just joulun jälkeen... tylsää ainakin, jos esim. mun vanhemmat eivät juuri koskaan sitten tulisi viettämään synttäreitä, kun asuvat sen verran kaukana ja jos jouluksi ollaan menossa kuitenkin käymään heillä niin ainakin musta tuntuisi typerältä matkustaa useampi tunti vain yksien synttäreiden takia jos on just nähnyt tai just näkemässä tämän synttärisankarin. Ja tärkeimpänä ehkä se, että en haluaisi mitään teennäistä synnytyksen käynnistämistä, koska se on kivuliaampaa, kuin luonnollisesti käynnistynyt synnytys.

Saas nähdä tuleeko mitään erityisempiä tuntemuksia tänään illalla saunan jälkeen, kun sauna voi laukaista synnytyksen. Ei siinä muuta, mutta kun täällä päin on ollut ihan hirveät myrräkät nyt pari päivää ja pahin keli on luvattu lauantaille, niin kiva jättää koti tyhjilleen lauantaiksi, jos synnytys lähtisi vaikka tulevana yönä käyntiin. Sais kokoajan stressata sitä, onkohan talo vielä pystyssä, vai onko joku puu kaatunut sen päälle... Pitää miehelle ainakin ehdottaa sitä, jos nyt lähtö kävisi, että sammutetaan patterit varalta ettei ainakaan patterit höngi täysillä, jos joku ikkuna hajoo tai katolle kaatuu puu. Kaikkea mäkin stressaan xD

Mua harmittaa se, että nyt on ollut nämä hirveät kelit, niin ei ole senkään vertaa ollut motivaatiota käydä kävelemässä, se kun voisi edesauttaa synnytystä myös, että liikkuisi. Olo on ollut kyllä melkoisen puolikuntoinen melkein koko äitiysloman ajan, eikä tämä flunssa tunnu lähtevän oikein millään pois. Nytkin taas koskee kurkkuun ja nokka on hieman tukossa, mutta ei kuitenkaan ole sellaista ihan mahdotonta "mä tukehdun kohta"-oloa, kuten edellisyönä, kun en meinannut saada happea haukkomatta. Tuolloin tajusin, että olisikohan tämä olo alakerrassa kukkimisen aloittavan hyasintin syytä, joten ei muuta kuin keskellä yötä ylös ja hyasintin heitto ulos. Ainakin hengittäminen on ollut helpompaa tuon jälkeen.

Mutta nyt sormet ja varpaat ristiin, että vauva lähtisi syntymään itsekseen tässä lähipäivinä:)

rv 39+1 massukuva

Lauantai-illalla iski sellainen olo, että ei hitto alkaakohan se supistelemaan. Olin istunut lattialla väkertämässä koristetyynyihin uusia päällisiä, kun kohdunsuulla alkoi tuntumaan sellaista jännää juilintaan. Oli pakko alkaa raivaa asuntoakin varalta, jos tulisi lähtö synnärille, ettei täällä olisi ihan hirveetä kaaosta, jos miehen lapsi pitäisi hakea jonkun toisen toimesta ja viedä kotia. Mutta ei se sitten vielä lähtenytkään syntymään.

Juttelin mutsin kanssa, miten mun ja mun sisarusten syntymäajankohdat on mennyt yhteen laskettujen aikojen kanssa ja isosisko- ja veli syntyivät kumpikin ennenaikaisesti. Sisko 1kk ja veli 2kk ennakkoon ja mä ja mun veli taas muutaman päivän yli lasketunajan. Ymmärtääkseni noista voisi saada jotain osviittaa, joten toivottavasti ainakaan ei mene yli tämä oma raskaus.

Hieman kyllä risoo se, että jos nyt käy niin että lapsi syntyy niin että joulun aikaan ollaan oltu vasta n. viikko  kotona, niin en kyllä halua että miehen lapsi tulee tänne joulun välipäiviksi valittamaan (ja istumaan sohvalle 24/7 pelaamaan ja katsomaan telkkaria) tai valittamaan vauvan itkemisestä keskellä yötä, koska tiedän että saan kuulla sitä paskaa jatkossa ihan tarpeeksi ja mun mielestä se, että mun mies on isyysvapaalla ei tarkoita sitä että se voi viettää aikaa (joka on oikeasti yleensä vain lapsen teeveen tuijottamista ja pelaamista) 10v lapsensa kanssa, vaan sitä että se auttaa mua vauvan kanssa. Viettäköön talvilomansa tuon ensimmäisen lapsensa kanssa. Muutenkin ärsyttää, kun tuo miehen lapsi tulee joka hiton kerta täällä ollessa aina aamulla herättämään mut, jos on jotain vailla, ei koskaan häiritse oman isänsä unia ja tuo on vähän rassaavaa  -varsinkin kun tuon käytös mua kohtaan on toisinaan vähättelevää ja ei juurikaan kiitoksen sanaa kuulu mistään mitä teen. Eilen tuli aamulla herättämään mut (olin nukkunut yön aikana n. 4h pätkissä) kysyäkseen missä leipä on, vaikka olin edellisenä iltana jo sanonut samaan kysymykseen ettei meillä ole leipää, ota jogurttia ja mysliä joka oli sama vastaus samaan kysymykseen eilen aamulla. En tajua miten joku 10v voi olla noin dementtinen. Jatkossa yritän pitää huolen siitä, että ne viikonloput kun miehen lapsi on täällä, niin mies saa ottaa vetovastuun kokkailuista ja muista, kun nyt nuo on olleet mun harteilla. Pitää myös ilmoittaa tuolle lapselle, että mua ei jatkossa tulla herättelemään turhaan, jos on nälkä niin sit pitää syödä. Ruoka ei ilmesty yhtään sen ihmeellisemmin jääkaappiin tai keittiöön, jos siitä tulee erikseen multa kysymään. Ja että siitä on turha alkaa huomauttelemaan, jos herää vauvan itkemiseen, että sille ei yksinkertaisesti voi mitään jos se itkee ja siihen herää. Tuo tapaus kun saattaa alkaa kiukuttelemaan ja heittelee muuta paskaa, jos olen käynyt keskellä yötä pissalla ja hän on siihen herännyt tai jos olen joutunut pistää hetkeksi meidän huoneeseen valot päälle (ne ei näy suoraan tuohon vierashuoneeseen) ja jos lapsi on vielä tuossa vaiheessa ollut hereillä niin tulee "laita valot pois" komennuksia. Yleensä nämä illat ovat olleet sellaisia, että tyyppi on vetänyt kokista tai jotain muuta piristävää settiä myöhään illalla vaikka olen n. tuhat kertaa sanonut, että ei kannata juoda kokista illalla, koska se vie yöunet.

Ja eilen, kun leikkasin tämän hiukset niin "kiitos" oli se, että tapaus kommentoi "hirveät" - kun hiukset oli just siinä asennossa johon ne nyt sattui jäämään kun niitä leikkelin - eli päätä myöden. Ens kerralla, kun tuo haluaa hiustenleikkuun, niin sanon että sä et ole ensinnäkään kertaakaan kiittänyt mua sun hiustenleikkuusta ja viimeksi tuli vain kommentti "hirveät" niin voit jatkossa pyytää isäpuoles leikkaa sen siilin, joka sulla on aiemminkin ollut, mä en sun hiuksiasi enää leikkele. Hitto mua ärsyttää tuollainen kiittämätön käytös. Pääsääntöisesti tuo tapaus on kyllä oikeasti todella tottelevainen ja hyvin kasvatettu, mutta mä en tykkää että mun kodissa mulle alkaa jonkun toisen lapsi hyppii silmille tai latelee ehtoja tai komentelemaan ja sitten mun pitäisi vielä "palvella" tätä vaikka se homma kuuluu sen isälle, ei mulle.

Noh, siinä päivän avautuminen, ehkä hieman helpotti taas.

rv 38+2 neuvolakäynti takana

Paino oli 91,6kg eli reilu satagrammaa vähemmän kuin edellisellä kerralla.  Kohdun korkeus oli sama kuin aiemmin ja vatsa tuntui neuvolatädin käsiin pehmeältä, epäili että tuo vois ennakoida syntymistä. Vauvan pää oli todella alhaalla, ei vielä täysin kiinnittynyt ja sydänäänet olivat normaalit. Hemoglobiinikin oli noussut 113sta 119.
Neuvolasta hilpaisin ruokakauppaan ja ruokakaupassa muistin, että niin joo, pitää käydä lunastaa salikortti liikuntaseteleillä jotka menee vuoden lopulla vanhaksi. Ei muuta ku navigaattori päälle, koska en muistanut tarkalleen missä kyseinen sali sijaitsee ja olen surkea suunnistaja ja autolla liikkeelle, navigaattori ei tosin toiminut kuten sen pitäisi, mutta ihmeen kaupalla löysin lopulta perille. Kassalla oli mieshenkilö, joka ei noista korteista kauheasti ymmärtänyt, jätin hälle liikuntasetelit sekä oman muistiinpanolapun jossa olin kirjannut ylös että haluan 2x10 kerran kortit maaliskuusta alkaen ja 3kk:n kortin kesäkuusta alkaen. Kerroin alkuun ohimennen että saan lapsen, mutta tämä meni ilmeisesti tuolta ohi. Alkoi siinä sit sanomaan, että jos sä haluat niin kyllähän sä voit jo nyt alkaa täällä käymään että ei sun tarvii maaliskuuhun asti odottaa - sanoin sitten, että en mä ihan viittis kun tuo lapsi syntyy kahden viikon päästä. Sit tää mies nous tiskin takaa ja kurkkas mun mahaa ja sanoi, ettei susta kyllä näe että oot raskaana jos ei tarkkaan katso, ettei sulla ole kasvotkaan kovin pöhöttyneet xD

Sit tulin kotia, aloin pesee jääkaappia, pistin takan päälle ja kohta pitäisi käydä asentaa jääkaappiin hyllyt takaisin, kun jätin ne suihkuhuoneeseen kuivumaan.