Viikonloppuisin tulee nukuttua heittämällä 10-11tunnin yöunia, viikollakin vähintään 8tunnin unia. Tätä jatkunut jo tovin, voisi olla hyvä käydä mittauttamassa hb-arvo, mikäli se onkin vielä matalalla ja aiheuttaa sen takia voimakasta väsymystä. Ei vain innosta hirveästi mennä terveyskeskukseen odottamaan tuntikausia verikokeen ottamista. Viimeksi kun siellä odotin tunnin, vaikka olin ensimmäisten joukossa vuoronumerolla, ottivat ensin ajanvarauksella tulevat tyypit. En tajua miksi ajanvaraustyypeillä ei olisi omat hoitajansa ja sitten yksi hoitaja ottaisi näitä vuoronumerollisia potilaita, ihan naurettavaa pistää odotuttamaan yli tuntia verikokeeseen pääsemistä. Viimeksi mulla paloi hermot niin totaallisesti että lähdin vetää ennen kuin vuoroni tuli, koska olin ollut jo tunnin siellä heti ovien avaamisesta lähtien ja oli kiire töihin. Pistin myös palautetta vetämään.
Millaistakohan meidän terveydenhoito on kymmenen vuoden päästä, kun jo nyt tuntuu siltä että tuo hoidontaso on välillä melko surkeeta. Olen jo vuosia miettinyt hoitoalalle suuntaamista, olenkin nyt ottanut yhden askeleen kohti unelmiani ilmoittautumalla iltalukioon. Ajattelin lähteä opiskelemaan tutkintotavoitteisesti sinne äikkää, enkkua, matikkaa, biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa. Ja siinä samalla luen aiempien vuosien lääkiksen hakukirjoja. En mä usko, että mun älli riittää lääkikseen asti, mutta pitäähän sitä kai ihmisellä olla elämässään tavoiteita:D Oon jo vuosia miettinyt kuitenkin, että jotain tartteis opiskella, kun on vain ammattikoulun paperit taskussa ja mulla on hirveä mielenkiinto ihmisen terveyteen liittyen, olenkin kaveripiirissä se jolta kysellään ensimmäisenä mikähän tää mun juttu voisi olla, mikä tän vois laukaista. Ei musta terveyskeskuslääkäriksi välttämättä olisi, mutta sellaiseksi jolla olisi oikeasti aikaa selvittää mistä ihmisten vaivat johtuu, eikä vain määräilisi lääkettä oireisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti