sunnuntai 10. elokuuta 2014

RV 22 lähti käyntiin

eilen mentiin mun vanhempien luokse pikavisiitille ja tänään sieltä sitten miehen sukulaisiin. Tuskailin aika kauan ennen lähtöä, että mitä hittoa pistän päälleni että saan vatsan peitettyä. Luulen, että sain hämättyä kaikki, mutta en ole ihan varma - ainakaan kukaan ei esittänyt raskausuteluja, joka voi kyllä olla huonokin merkki:D

Viikko vielä kesälomaa ja sitten töihin työkavereiden pällisteltäväksi. Toivottavasti netistä tilaamani vaatteet tulevat ensi viikon aikana, niin saan raskauslegginsit päälleni töihin. Lomalla on tullut syötyä ihan luvattoman paljon turhaa energiaa, pitää yrittää alkaa skarppaamaan herkutteluiden kanssa ihan tosissaan.

Viime päivinä luulen tunteneeni vauvan myllerrykset, ne tuntuvat aika pitkälti samoilta kuin mun vatsavaivat eli sen takia on varmaan ollut vaikea erottaa liikkeitä, koska olen ajatellut että se on vain vatsan mylvintää.

perjantai 8. elokuuta 2014

Neuvolan "kelatodistuskäynti" käyty

Tosin saan tuon kelatodistuksen vasta puolen kuun paikkeilla postilla, mutta silti:)
Kaikki oli kunnossa ja painonnousukin on ollut maltillista - vaikka itsestä tuntuukin että on ihan turvonnut pullataikina. Toivottavasti paino nousee jatkossakin yhtä maltillisesti.

Hieman huvitti, kun tämä neuvolatäti huomasi mun jalassa olevan komean mustelman ja kyseli mistä se on tullut ja samalla katse harhaili muualla vartalossa etsien lisää mustelmia xD Meinasin todeta sille, että jos meillä ois perheväkivaltaa niin se oisin kyllä varmasti mä, joka pahoinpitelis miestä, eikä toisinpäin...mutten sit kehdannut heittää tuota, etteivät ala oikeasti miettii onko meillä perheväkivaltaa:D

Hieman tuntui inhottavalta tuo pyöräily massussa, toivottavasti pystyn pyöräilemään mahdollisimman pitkälle raskautta, ettei tarvitse olla bussien varassa. Kuukauden kuluttua on sitten sokerirasitus sekä seuraava neuvolakäynti.

torstai 7. elokuuta 2014

Tuttipullojen shoppailua

Jo ennen kuin edes raskautta oltiin suunnittelemassa, olin päättänyt että sitten joskus hommaan kyllä vauvalle lasiset tuttipullot.

Lifefactoryn tuttipullot olivat houkutelleet jo pitemmän aikaa siis, joten eilen tein hintavertailuja. Kävin ebaystä lähtien katselemassa hintoja ja yllättäen halvimmat hinnat tarjosi suomalainen verkkokauppa.com

Eilen pohdin myös sitä, että pärjäisinkö äitiyspakkauksen mukana tulevalla tuttipullolla alkuajan ja hommaisin suoraan isomman tuttipullon, mutta tajutessani ettei äitiyspakkauksen mukana tule ollenkaan tuttipulloa, päädyin ostamaan suosiolla Lifefactoryn 120milliset tuttipullot.

Ruohonjuuressa vastaavat pullot maksavat n. 22euroa. Noissa tuttipulloissa tulee vakiona vastasyntyneen tuttiosa, jossa on siis  hidas virtaus. Tilasin lisäksi 3-6kk:n ikäiselle vauvalle hieman "isompivirtaukselliset" tuttiosat 2kpl. Ei ole mitään havaintoa miten paljon noita pitäisi ylipäätään olla, mutta nyt on kaksi 120ml tuttipulloa, joissa yhtä monta vastasyntyneen tuttiosaa sekä sitten kaksi seuraavan ikäluokan tuttiosaa. Jos näyttää siltä, ettei nuo riitä, niin ostetaan sitten lisää. Hieman harmittaa, ettei ollut tuota yli 6kk:n tuttiosaa varastolla, mutta niitä ehtii sitten murehtimaan myöhemmin. Tuttipullojen+lisäimujen ja postikulujen kanssa hinnaksi tuli 42,60€ Hienoista ihmetystä aiheutti se, että Verkkokaupan hinnoissakin oli samojen tuotteiden välisiä hintaeroja - liilat ja keltaiset värit olivat halvimmat, sitten muut värit euron kalliimmat. Ostin itse liilat pullot, kun keltaisia ei ollut varastolla. Muutoin oisin ostanut eri väreinä nuo pullot.

Silloin aikanaan, kun noita pulloja aloin katselemaan, ei noissa tuttipulloissa ollut laisinkaan suojakorkkeja, nykyään mukana tulee onneksi muoviset korkit, joten noiden kuljettaminen on hieman käytännöllisempää. Tuo olikin yhtenä miinuksena kyseisen tuotteen kohdalla, mutta nyt kun ongelma on korjattu, ei ollut vaikeata tehdä ostopäätöstä. Sen lisäksi noissa on ihan hyvä jälleenmyyntiarvo, mikäli vain säilyvät ehjänä:D

Tiedän, että sukulaiset tulevat kyselemään mitä voisivat ostaa vauvalle, niin ainakin seuraavan koon tuttipullot on toivelistalla. Toki, jos nyt jo paljastaisi tämän raskauden saisi jo muitakin asioita sysättyä sukulaisten hankinnoiksi, mutten halua olla ahne. En ymmärrä aikuisia ihmisiä, jotka olettaa sukulaistensa elättävän sun lapset.


tiistai 5. elokuuta 2014

Voihan pieneksi jääneet kengät

Löysin just kenkäkaapista käyttämättömät kesäkengät, jotka ostin keväällä. Eihän ne sit enää mahdu mun jalkaan edes:/ Voi paska. Miksi jalkojen pitää kasvaa raskauden aikana...

Nämä helteet on myös ihan tuskaa, en muutenkaan ole helleihminen ja nyt raskauden aikana helteet tuntuu vielä pahemmalta. Onneksi saa olla kotona kahdestaan miehen kanssa, niin voi kekkuloida huoletta erinäisissä huivihameviritelmissä, jotka on suht viileitä.

maanantai 4. elokuuta 2014

RV 21+1

Maha pullottelee normitapaansa, en ole vielä tunnistanut potkuja. Perjantaina olisi neuvolaan aika kelatodistusta varten, tosin todistuksen saan vasta viikon päästä postilla, kun neuvolatäti on ensi viikon lomalla ja postittaa lomansa jälkeen tuon lapun vasta - tuo liittynee johonkin raskauden kestoon, koska tuota lappa ei saa kirjoittaa ennakkoon ennen kuin raskaus on kestänyt tietyn ajan. Perjantaina ajattelin ilmoittaa esimiehelle raskaudesta, hän on kesälomilla myös tällä hetkellä, joten en tiedä lukeeko mun viestiä ennen kuin vasta 18.8. Ajattelin viestiin laittaa toiveen siitä, etten halua että mun raskaudesta toitotellaan ympäriinsä kaikille, joille se ei edes kuulu:D


torstai 31. heinäkuuta 2014

Paljastunut sukupuoli aihettaa pettymystä

Mietin illalla nukkumaan mennessä, ja toki pitkin päivää, että mitä jos en opi koskaan rakastamaan lasta koska se on poika. Mulla on ollut jo useamman vuoden sellainen hirveä angsti poikalapsia kohtaan, johtuen varmaan enimmäkseen mieheni lapsesta, joka on ollut todella levoton ja aggressiivinenkin, enkä halua samanlaista lasta kotiini 24/7 katseltavaksi. Jotenkin koen tämän nyt rangaistuksena, koska vihani poikalapsia kohtaan on ollut niin suurta niin näpäytyksenä sitten saan jonkun todella raivostuttavan poikalapsen.
Ja mitä jos tehdään toinenkin lapsi vielä ja sekin on poika, sitten niitä on kaksinkappalein keksimässä kolttosia. Mun oma pikkuveljeni oli ihan hirveä pienenä, rikkoi kaiken eteen tulevan ja oli aikamoinen epeli muutenkin. Ainoa positiivinen asia jonka tästä saan väkisin keksittyä, on se että ainakin noista suvun pojista on edes keskenään toisilleen seuraa. Mieheni on varmaan iloinen poikalapsesta, mutta itse en osaa asiasta iloita - ainakaan vielä. Mitä netistä luin, niin en ole yksinäni näiden tunteiden kanssa ja monilla asia on helpottanut sillä hetkellä kun lapsen on syliinsä saanut.
Toivottavasti näin itselläkin:/

Tuntuu ihan hirveältä tuntea tällaiset tunteet, kun niin moni kärsii lapsettomuudesta ja mekin lasta yritettiin vuodenpäivät. Pitäisi osata olla kiitollinen vain siitä, että lapsi on todennäköisesti kuitenkin terve.

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Rakenneultra takana

Kaikki oli kuten pitää. Sukupuoleksi varmistui/arveli poikaa. Valehtelisin, jos väittäisin etteikö tuo sukupuoli ollut pienoinen pettymys, mutta pääasia kait että kaikki on kunnossa. Käytiin tuon jälkeen hakemassa maalia ja maalausvermeitä sohvan maalausta varten, äsken kotona mies kyseli missä maalit on. Noh, ne oli sitten jäänyt kauppaan... Onneksi olivat vielä tallessa, pitää ne sit perjantaina hakea kun ollaan menossa tuonne suunnalle.