Pohdintaa äitiyspakkauksesta

laskettuaika on tosiaan joulun aikoihin tämän hetkisen tiedon valossa. Äitiyspakkauksessa olevat talvihaalarit yms vastaavat, lämpimämmät vaatteet, ovat todella isoa kokoa. Jos vauva on n.50senttinen syntyessä (mä ja mieheni ollaan kumpikin oltu tuota kokoluokkaa syntyessämme) ja äitiyspakkauksen haalarit yms ovat n. 70senttisille, niin liekkö ne jäävän pieneksi seuraavaa talvea ajatellen? Hetken ajan mietin jo, että jättäisin tuon pakkauksen ottamatta, mutta sit taas mietin että onhan siinä aika paljon muutakin tarpeellista tilpehööriä. Taisi olla samat pohdinnat jo elokuussakin, mutta tuli vaan mieleen:D

Yritän hommata mahdollisimman paljon ns. tarpeellisia tarvikkeita ennen syntymää. Tähtään siihen, että kaikki olisi kierrätettyä tavaraa. Tulen painottamaan kierrätystä myös sukulaisille, jos heillä on tarvetta ostaa vauvalle jotain niin kierrätetty tavara on oikein tervetullutta. Mielummin käytettyä, kuin täysin uutta tavaraa. Vaatteissa varsinkin käytetyissä versioissa on huomattavasti vähemmän kemikaaleja, kuin uusissa vastaavissa.

RV 7+5

vois hiukan vituttaa, jos maanantaina selviäis, että tää raskaus on joku tuulimuna. On kyllä niin järkyttävät oireet päällä, ettei mitään tolkkua. Suussa maistuu kokoajan ummehtunut, eikä taas vaihteeksi pysty edes ajattelemaan ruokaa. Jääkaappikylmät viinirypäleet uppoo sentään...ja tuo helvetin karkki. Väsyttää kans ihan kiitettävästi ja kun menee nukkumaan, niin ensimmäinen tunti menee siihen että joutuu ravaa puolen tunnin välein pissalla. Ja janottaa kans, mutta kun ei voi juoda niin paljon kuin kroppa vaatii, koska veden liika juominen aiheuttaa ällötystä. Ja sit on kylmä, paitsi yöllä kun herää siihen että on ihan tuskasen kuuma. Tekee mieli syödä vain viileitä ja raikkaita ruokia, sit kun näitä syö, niin alkaa hytisee ihan horkassa ja hytinä aiheuttaa huonovointisuutta. Ja se, kun ei tee mieli mitään suolasta, niin ällöttää tää makean maku suussa. Pitäis varmaan yrittää vain pestä useammin hampaita pitkin päivää jollain mintun makuisella tahnalla, jos se jeesais. Paitsi että hampaiden peseminen aiheuttaa kakomista - mulla, joka ei tunne edes termiä kakomisrefleksi, niin nyt kakoilen kun pesen kieltä vähänkään taaempaa.

Toivottavasti oireet helpottaa lähiaikoina....

Ärsytyksen aiheita osa1001

voi luoja, mua ottaa aivoon facessa tilapäivitykset joissa on näitä "innostunut ja sit joku hymiö tähdet silminä" -tekstejä. Eikö voi vain kirjoittaa vaikka, olen todella innostunut  mun työstäni tällä hetkellä. Ja sit perään jotain vitun väkinnäistä turunmurretta, vaikka kyseinen tyyppi on kotoisin jostain perämetsästä monen sadan kilometrin päästä Turusta.

Joo, ei mulla muuta, jatketaan....

RV 7+2

vai 7+1, en nyt tiiä miten tuo pitäisi oikeasti laskea edes:D

Noh kuitenkin, alkuviikko mennyt paremmin kuin pelkäsin. Ruokahalu on hiljalleen palailemassa, tai no lähinnä se ettei kuvota ihan kokoajan on edistystä ja on ollu mielihaluja joitain ruokia kohtaan. Eilen rupesi tekemään ihan törkeästi mieli sämpylää juustolla, meetvurstilla, kurkulla ja tomaatilla. Lähikaupasta löytyi onneksi gluteenittomia sämpylöitä pakastimesta ja nuo olivat vielä ihan jees makuisia.
Liharuokia ei tee vieläkään mieli, joten proteiinit ovat jääneet vähiin.

Eilen tajusin, kun vaihdoin pyöräilyvermeet töissä t-paitaan ja housuihin, että mun tissit näyttää valtavilta. En tiedä johtuuko se noista rintaliiveistä, joita olen alkanut käyttämään, vai raskauden kehonmuokkauksesta. Karkista johtuen on todella pöhöttynyt olo, eilen kun töissä oli tarjolla irtokarkkeja, joita tuli sitten syötyä pari kourallista. Myös väsymys on vaivannut, mutta se voi johtua energiavajeesta ja siitä, että oon fillaroinut todella paljon parin päivän aikana ja kun tuon tekee näillä ruokailuilla niin vetää aika pahasti miinuskaloreille päivän aikaiset energiat.

Tänään on tuntunut siltä, että on jatkuva nälkä - sit kun ei kuitenkaan oikein ole mitään sellaista ruokaa jääkaapissa, jota kohtaan olisi mielihaluja, niin sitten yrittää väkisin syödä jotain mitä kaapista löytyy. Hitto jos tekisi mieli jotain kunnon pihviä lohkoperunoiden kanssa, niin saisi proteiiniakin, mutta kun liha ei vaan houkuttele tällä hetkellä, ei sitten yhtään.

Voihan heikotus

perjantai oli suht ok päivä töissä/vapaalla, mutta eilinen ja tämä päivä taas vetää heikotusta päälle. Hirveintä ikinä tämä, ettei tee mitään mieli, kun normaalisti syö melkein mitä vain ja hyvällä ruokahalulla. Eilen söin aamupalaksi smoothien jossa oli luonnonjogurttia, mantelia, mustikoita, chian siemeniä ja mangoa, päivällä pari kerrosjogurttia, sit miehen ravintolasta hakemaa perunoita ja lohta ja illalla jäätelön ja karkkia. Ja koko päivän hirveä heikotus ja huono olo ja jokainen suupala piti itseään pakottaen syödä. Eilen nukuin vielä kaikenlisäksi parin tunnin päikkäritkin pari tuntia 10h yöunien päättymisestä ja olisin voinut nukkua vähän lisääkin vielä.
Tänään tein itselleni aamupalaksi riisipuuroa, jota tässä puputan kanelin ja sokerin kera.

Olisi niin paljon helpompaa ilman näitä erilaisia ruoka-allergioita, voisi pupeltaa vaan jotain sämpylöitä leikkeleiden, juuston ja rehujen kera ja siemailla vähän teetä kaveriksi. Pitää varmaan tehdä jossain välissä jotain gluteenittomia leipiä itselle, heti kun vaan jaksaa olla jalkeilla pitempäänkin kuin minuutin pari.

Huomenna pitäisi mennä töihin - polkupyörällä. Luulen kyllä, että polkupyörä on tällä hetkellä huomattavasti parempi vaihtoehto, kuin joku bussi jossa viereen voi pöllähtää istumaan kuka tahansa hajuvesissä itseään uittava tyyppi. Pitää yrittää väkertää illalla valmiiksi jonkinlainen pirtelö matkalle, jos alkaa heikottamaan niin voi sitten sitä siemailla, niin ja pitää varata matkaan aikaa varmaan puolet normaalia enemmän. Huomenna pitäisi myös nähdä kaveri töiden jälkeen, toivottavasti olotila kohenee huomiseksi tästä. Myydäänköhän kaupoissa kuinka hirveitä gluteenittomia leipiä? jos vaan hakisin sellaista töihinkin evääksi jonkun leikkelepaketin kaveriksi. Ei tee mitään kunnon ruokaa nyt mieli.

Raskaudesta hehkuttaminen koko maailmalle heti plussaamisen jälkeen

olen satunnaisesti eksynyt joillekin vauvafoorumeille. Nyt eräässä keskusteluketjussa oli puhetta siitä, missä vaiheessa ajattelitte kertoa raskaudesta, niin porukat on hehkutellut jo heti plussaamisen jälkeen kaikille mahdollisille asiasta. En vaan tajua miksi ihmeessä, varsinkaan kun raskaus voi keskeytyä hyvinkin pian plussaamisen jälkeen. Miksi tuottaa itselle ja kaikille muille suuri pettymys, jos raskaus keskeytyykin? Eivätkö ihmiset kykene käsittelemään tunteitaan ilman koko suvun voivotteluita mahdollisesta keskenmenosta, vai miksi ihmeessä tällaisesta asiasta pitää lähteä juoruamaan ennen kuin 12sta viikkoa tulee täyteen? En todellakaan, edelleenkään, ole ajatellut kertoa raskaudesta kellekään ennen kuin pakon edessä. En jaksa mitään raskaushömpötyksiä, saati mitään pahoitteluja mahdollisista keskeytymisestä. Vitutti jo ihan tarpeeksi se, kun piti töissä kertoa viimeksi keskenmenon ja kaavinnan aiheuttamien saikkujen takia miksi olen saikulla ja esimies sitten pahoitteli tilannetta. Esitin asian kyllä töissä siten, että raskaus olisi ollut muka täysin vahinko ja tiesin siitä vasta sitten, kun tuli outoja kipuja ja selvisi että olen ollu raskaana. Töissä eivät edes ajattele, että olisin sellainen ihminen joka olisi perustamassa perhettä:D

On meitä vaan niin moneen junaan...

Olotila on tänään ollut hieman parempi kuin eilen, tissejäkin aristellut tänään taas, mutta heikotusta ja oksetusta ei ole ollut niin paljoa kuin eilen. Ruokaa ei kylläkään tee vieläkään mieti, mutta olen saanut syötyä sentään jotain, joten sen takia lienee parempi olo.

RV6+5

eilinen päivä oli ihan tuskaa, järkky huonovointisuus ja heikotus koko päivän. Tänään olo on ollut jo parempi, tissitkään ei ole olleet arkana, joten taas alkaa nousta huoli siitä että onko tämä mennyt taas kesken. Pistin typeränä vielä tiedustelun yhdestä pinnasängystä, jonka haluaisin ja joka olisi nyt saatavilla todella halvalla käytettynä. Taas nuoleskellaan ennen kuin tipahtaa, oon liian taikauskoinen:/

Nyt yritän kokkailla jotain ruokaa, jonka sais kurkusta alas ilman kuvotusta. Tekisi mieli syödä vaan hedelmiä kokoajan, mutta pakko se on proteiiniakin syödä välillä.